Joskus kirjan ääreen vain nukahtaa...

...tämä järkäle oli lukukoirallekin liikaa :) 

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Runoja sunnuntaipäivään

Jos laiskottaa tai on niin kiire, ettei oikein ehdi mitään, voi aina lukea muutaman runon. Sunnuntaitunnelmiin sopii hyvin vaikkapa Hannele Huovin Karvakorvan runopurkki. Runot sopivat kaikenikäisille, ovat oivallisia ääneenluettavia lapsille tai koirille ja antavat ajateltavaa myös aikuisille. Kirjan hienot kuvat on tehnyt Kristiina Louhi.

Hannele Huovin runoissa seikkailevat kaikenkarvaiset eläimet: linnut, kalat, hiiret. Monessa runossa on mukana myös mäyräkoira:

Tuoksuu kuusen kerkkä

Kun lumi ei maata peitä,

nenä kulkee tuoksuteitä,

tuntuu kevään villi haju,

mäyräkoiran menee taju:

Hiirenkorvia,

ruohonpäitä,

kuoriaisia siivekkeitä,

muurahainen,

perhostoukka,

tupsukorvainen ja soukka,

sinivuokko,

koiranheisi...

Tuoksuu kuusen kerkkä,

punertaa jo herkkä

raparperinreisi!

Hannele Huovi on erittäin monipuolinen kirjoittaja, joka on kirjoittanut kirjoja, runoja, loruja, oppikirjoja - kaikkea ja kaikenikäisille. Hänet on palkittu taiteilijaeläkkeellä pitkästä urastaan sanataiteilijana, ja viimeisin tunnustus on Vuoden lastenlevy yhdessä Soili Perkiön kanssa. Lisää Hannele Huovista tässä haastattelussa.

Lukukoira ja sudenpentulauma Karhut

Maanantai-iltana Sylvillä oli vähän erilainen lukukeikka: se kutsuttiin partiolippukunta Puijon Pakertajien Karhujen vieraaksi. Ahkerat sudenpennut olivat jo etukäteen tutustuneet lukukoiraan netissä, joten heti oltiin ihan kuin vanhoja tuttuja. Voi sitä rapsutusten määrää: onnellinen koira ei tiennyt miten päin olisi lauman keskellä pitänyt olla, että kaikkien kädet olisivat yhtä aikaa ylettäneet silittämään. Ja rapsuttajille jaeltiin vähintään yhtä paljon nuolaisuja :) 

Alunperin vierailun tarkoituksena oli kertoa sudenpennuille paitsi lukuhommista myös koiranhoidosta, mutta lukeminen vei voiton. Ei yhtään huono homma, ainakaan lukukoiran mielestä!

Melkein kaikki ehtivät lukea Sylville ainakin vähän ja lopuille luvattiin uusi tapaaminen lukukoiran kanssa. Ja kun kerran partiossa oltiin, illan viimeinen lukija luki tarinaa partiolaisten suojeluspyhimyksestä Pyhästä Yrjöstä:

Sudenpentulauman yksimielisellä päätöksellä Sylvistä tehtiin Karhujen kunniajäsen -  mikä kunnia lukukoiralle! Punainen lukuhuivi vaihtui juhlallisesti siniseen partiohuiviin ja sitten vielä poseerattiin uusi huivi kaulassa partiojohtaja Helenan sylissä:

Mukavan lukutuokion päätteeksi Sylvi sai vielä lahjojakin, niillä kelpasi illalla herkutella.

Kiitokset kaikille Karhuille ja näkemisiin!

Töissä taas!

Tyytyväinen työläinen rentoutuu vuoden ensimmäisen työpäivän jälkeen :)

Neuloosia ja käsityökirjoja

Lukukoira Sylvin laumassa harrastetaan neulomista. Kotona lukukoira pääsee tutustumaan siis myös käsityökirjoihin ja neulontamalleihin. Sohvakin joudutaan usein jakamaan paitsi kaksi- ja nelijalkaisten eläjien, myös kutimen ja neulekirjojen kanssa. Ja varsinkin viimeksi mainitut osaavat levittäytyä ja viedä tilaa...

Neulominen on muodissa, siitä todistavat ne kymmenet neulontakirjat, joita Suomessakin julkaistaan vuosittain. Käsityökirjat koukuttavat, vaikka ei edes aikoisi tehdä niiden ohjeilla mitään. Tässä listaa viime vuonna ilmestyneistä kirjoista, niitä voi käydä tutkimassa vaikkapa lähimmässä kirjastossa: Vuoden 2014 neulontakirjoja.
 
Viikonloppuna vietettiin Järvenpäässä Lentävä lapanen -neulekahvilassa #Taskuneuloosi-tapahtumaa, johon myös lukukoiran emäntä osallistui. Koolla oli kahvilallinen innokkaita neulojia, joita kiinnosti kutimien lisäksi myös bloggaamisen mysteerit. Puikot kilisivät, puhe sorisi ja nauru purskahteli, kun jaettiin kokemuksia ja vinkkejä. Some-teemaan johdattivat rautaiset ammattilaiset Pauliina Mäkelä ja Marja Nousiainen, ja kotiviemisiksi lähtikin runsaasti uusia ideoita ja hyvää mieltä - ja toki muutama lankakerä ja uudet hiilikuitupuikot. Ehkäpä  Sylvikin saa uuden ja trendikkäämmän villapaidan ennen seuraavia pakkasia...

Täysi vuosi lukukoiratoimintaa!

Nyt on aihetta juhlaan: ensimmäinen lukuvastaanotto pidettiin tasan vuosi sitten eli 9.1.2014!

Ensimmäisellä lukukerralla oli kolme lukijaa: Nelli, Helmi ja Liinu. Sylville luettiin Ella- ja Jenni-kirjoja sekä Tarinaa liehupartaisesta pikkusedästä. Tuolloin lukukoira ei vielä ollut ihan ammattilainen vaan mm. yritti kesken kaiken kömpiä istumaan luettavan kirjan päälle :)  

Vuodessa on lukukoiratoiminta päässyt hyvin vauhtiin ja saanut paljon julkisuutta ja kiitosta. Tästä on siis hyvä jatkaa. Tämän vuoden ensimmäinen vastaanotto on ensi viikolla, ja Sylvi on taatusti tosi innoissaan, kun joulutauon jälkeen pääsee taas hommiin - ja lukijoiden rapsuteltavaksi. Kevään aikana on tarkoitus pitää vastaanottoja entiseen tapaan 2-3 kertaa kuussa ja hiihtolomaviikolla vapaamuotoiset Sylvi-treffit.

Yleensä oikeita lukuhetkiä ei saa kuvata, jotta koira ja lukija eivät häiriintyisi. Joulukuun lukuvastaanotolla oli kuitenkin paikalla Savon Sanomien kuvaaja Marko Happo, joka otti kuvia lehden Sylvi-juttuun. Onneksi lukijat eivät yhtään arastelleet kameraa eivätkä antaneet sen häiritä vaan keskittyivät lukemiseen ihan kuin ulkopuolisia ei olisi ollutkaan.

Savon Sanomat antoi kuvat käyttöömme, joten laitetaan ne juhlan kunniaksi tänne kaikkien katsottaviksi.

Tässäpä lukuhetkien tunnelmaa, olkaa hyvät!

Lunta!

Viikonloppuna lunta tuprutti ihan riittävästi, ainakin mäyräkoiran mittakaavassa. Lauantaina päästiin kavereiden kanssa lenkille ja vähän poseeraamaankin lumessa.

Ei voi mitään: mäyräkoiralta katoaa hangessa ne vähätkin jalat :)

Mangusti-Hilma takavasemmalla pärjäsi vähän paremmin:

Lumesta huolimatta juostiin lujaa spitzi Usvan kanssa: 

Ja välillä hengailtiin coolisti porokoira Tilhin kanssa: 

          

Hämmästyttävää kyllä saatiin koko porukka hetkesi koolle:

Ja lenkin lopuksi sulateltiin lumipaakkuja kuonoista ja mahojen alta...

Kun myöhemmin käytiin vielä juoksulenkillä, sai hyvää ruokaa ja puruluun ja illalla pääsi rentoutumaan saunan lauteille, niin luminen talvipäivä olikin Sylvin mielestä aika täydellinen. Kylläpä nukutti hyvin!


PS. Ettei lukukoirahommat ihan unohtuisi, tässä perheen nuorimmille lumisia kirjavinkkejä.