sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Marraskuinen mökkireissu

Lauantaiaamuna pakkauduttiin mökkinaapurin autoon ja suunnattiin kohti maaseutua. Takapenkillä olikin tunnelmaa, kun mäyräkoirien lisäksi kyydissä oli  kaksi kissaa. Matka sujui enimmäkseen sulassa sovussa, vain muutaman kerran kissankäpälä ojentautui ulos kuljetuskopasta muistuttamaan koiria, kuka olikaan pomo autossa. Koirat eivät käpälästä välittäneet, Sylvi ei varmaan edes huomannut: sitä kiinnosti  Aku Ankka, jota nuorin matkalainen luki ääneen...


Lunta oli tullut sen verran, että mäyräkoirat joutuivat kahlaamaan ja loikkimaan hangessa, mutta se ei niitä haitannut. Nuuskittavaa ja tutkittavaa riitti, olihan edellisestä mökkireissusta kulunut reilu kuukausi. Ja jäniksetkin olivat pyörineet pihapiirissä, ihan koirien kiusaksi.


 

Mökillä saa jokainen olla niin kuin huvittaa. Yhdessä tehtiin pieni metsälenkki, mutta muuten koirat huolehtivat itse ulkoilustaan, ovi avattiin aina, kun oli liikennettä jompaankumpaan suuntaan. Aluksi ulkona rampattiin usein; jos ei muuta tekemistä ollut, juostiin kaverin kanssa polkua edestakaisin... Iltaa kohti kulkijoiden määrä väheni huomattavasti.



Sujuipa mökkiviikonloppu reippailun tai laiskottelun merkeissä, mökillä nukuttaa aina hyvin. Se tuli taas todistettua, kun koko lauma kuorsasi vällyjen alla vaikeuksitta kellon ympäri... ja sitten olikin jo miltei kotiinpaluun aika.


8 kommenttia:

  1. Tuohan on kuin suoraan satukirjasta, upeaa vapaata aikaa hienoissa maisemissa. Ei sitä joka (mäyrä)koira pääse kokemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäyräkoirat arvostavat kyllä mökkeilyä, vaikka kaupungissakin viihdytään. Molempi parempi!

      Poista
  2. Ihan unelmareissu, kun palvelusväki on huomioinut tuonkin alkuinnostuksen ulkoilussa! Ja itsehän koirat tietävät, koska väsyttää ja on aika mennä unten maille :)
    Toivottavasti teillä on monta mukavaa mökkireissua tänä talvena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, alkuramppausta on aina, mutta kyllä se sitten rauhoittuu. Seuraava mökkireissu on vasta ensi vuoden puolella, mutta sittenhän päivä alkaa taas pidentyä ja jäällekin pääsee. Sitä odotellessa...

      Poista
  3. Wau! Te ootte kyl ihmeellisiä koiruuksia, ku osaatte pysyy pihapiirissä ihan noin vaan, ilman talutinta ja aitoja. Respektit! Me lähetään livohkaan heti, ku tilaisuus sattuu. Mahtavaa tommonen mökkeily.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihapiirissä pysytään (ainakin toistaiseksi) ja hihnatta olo on ihan parasta. Mutta on laumassa (kuulemma) joskus ollut niitäkin mäyräkoiria, joita on saanut usemman kerran naapurista hakea...

      Poista
  4. Mahtava reessu! :) Ja kyllä pittää ihmetellä ettee kukkaa laamasta lähtennä omille teillesä.Kyllä oesin lähtennä lippahivvoon justiisa jos irti oesin ollunna tuommosessa maesemassa:) Vuan ehkäpä tytöt on semmosija kiltimpijä ku poejjat. Eekä niitä haluta remeltee vesakoessa niinku vaekka meekäläestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava reissu kyllä oli. Onneksi ei jänikset ihan kuonon edestä juosseet, muuten olisi ehtä tullut kiusaus lähteä perään... Kun on pihassa tottunut olemaan, ei tule mieleen lähteä kauemmas. Ja tutkittavaa ja haisteltavaa riittää ihan mökin nurkillakin :)

      Poista