Perjantaina Sylvi pääsi käymään tutun fysioterapeutin luona: mitään varsinaista vikaa ei ollut, mutta haluttiin tarkistaa, ettei talven jäljiltä ollut piilojumituksia. Hilma ja Saima pääsivät myös mukaan: Saima totuttelemaan vieraan ihmisen hoitokäsitttelyä ja Hilma muuten vain pyörimään jalkoihin.
Maanantaina vihdoin viimein oli myös kevättrimmauksen aika. Sylvin karva alkoi olla jo aikamoinen lammasturkki, joka vielä kastuessaan kihartui. Ja kurakelien aikaan karva kastui useamman kerran päivässä, kun pikaisenkin ulkoilun jälkeen oli pakko käydä suihkussa huuhtomassa hiekat pois... Trimmauksen jälkeen oli vuorossa vielä ihan shampookylpy, että saatiin katupölyt kunnolla pois.
Mutta nyt lukukoira on kaikinpuolin huollettu ja siisti, eli kelpaa taas lauantaina mennä töihin. Vielä on luvassa kolme työpäivää ennen kesää, ja jos koronatilanne suo, muutama koululuokkakin saattaa piipahtaa lähikirjastossa Sylviä tapaamassa. Mutta ei vielä lupailla mitään, katsotaan rauhassa, miten kevät etenee. Toiveikkuutta on kuitenkin jo ilmassa.