Laumamme matkasi jo viime viikonloppuna etelään koiranhoitopestiin. Tällä kertaa hoidokkina on cavalier Tuitun lisäksi myös susikoira Sanni. Jos cavalierinkin sielunelämä poikkeaa mäyräkoiran sielunelämästä, niin saksanpaimenkoira se vasta onkin toista maata. Mäyräkoiriin tottuneelle voi tulla ihan yllätyksenä, että kesken metsälenkin joku kamppaa takaapäin lähes kaksimetrisellä halolla... no onneksi polun vieressä oli pehmeää lunta.
Mäyräkoirat osaavat yllättävän hyvin väistää ulos lähtevää isoa koiraa, niin että eivät jää ovella jalkoihin. Ja pihalla on ihanaa haukkua kilpaa susikoiran kanssa. Mutta metsälenkit tehdään kahdessa erässä, ihan varmuuden vuoksi.
Mutta onneksi ylimääräiset kohkaukset jäävät metsään, ja sisätiloissa susikoira on rauhallinen ja kiltti. Ja viisaasti ymmärtää, että mäyräkoira on pomo. Lomamme siis jatkunee leppoisasti metsälenkkien, hyvien kirjojen ja dekkarisarjojen merkeissä, herkkuja unohtamatta.
Mukavaa pääsiäistä kaikille!
