Lomailu on Sylvin mielestä välillä kovin tylsää. Onneksi edes joskus tapahtuu jotain...
Lukukoira Sylvi ja kirjastofillari from Kirjastokaista on Vimeo.
tiistai 26. kesäkuuta 2018
maanantai 25. kesäkuuta 2018
Sunnuntairetkellä
Kun juhannussäistä oli selvitty, olikin taas sateetonta ja mukava retkeilykeli. Retkikohteena oli tällä kertaa Niittylahden ulkoilualue, jossa ei olla muutamaan vuoteen käyty. Ja olikin mukava huomata, että alueelle oli rakennettu uusia pitkoksia sekä portaita, ja lisäksi reittiä oli muutettu niin, että se kiersi hakkuuaukot hiukan kauempaa.
Tyynekin jaksoi hyvin kulkea reilun 12 km:n lenkin, hetkittäin jopa joukon etunenässä. Kyllä seniori vielä tämän kesän kulkee mukana retkillä, ainakin helppokulkuisessa maastossa ja hyvällä säällä. Minnekähän seuraavaksi suunnistettaisiin..?
Tyynekin jaksoi hyvin kulkea reilun 12 km:n lenkin, hetkittäin jopa joukon etunenässä. Kyllä seniori vielä tämän kesän kulkee mukana retkillä, ainakin helppokulkuisessa maastossa ja hyvällä säällä. Minnekähän seuraavaksi suunnistettaisiin..?
torstai 21. kesäkuuta 2018
Postia Helsingistä
Kirjastoon saapui postikortti:
Kiitokset tuntemattomalle kortin lähettäjälle - ja kaikille muillekin oikein mukavaa juhannusta!
Lukukoira Sylvi
Kuopion kaupunginkirjasto
Maaherrankatu 12
70100 Kuopio
Tervehdys Helsingistä!
Täällä koirat kulkee näin,
usko pois!
Kiitokset tuntemattomalle kortin lähettäjälle - ja kaikille muillekin oikein mukavaa juhannusta!
tiistai 19. kesäkuuta 2018
Koti makea koti
Laumamme kaksijalkainen jäsen vietti viikon Sveitsissä patikoiden ja nelijalkaiset hajasijoitettiin siksi aikaa Etelä-Suomeen: Sylvi ja Hilma kakkosomistajansa ja Tyyne kasvattajansa luokse. Tyyne vietti lomaa puutarhatöitä ja formuloita (vai oliko se jalkapalloa) seuraten, Hilma ja Sylvi laumalenkkeillen suursnautseri-kääpiösnautseri-mäyräkoiralaumassa.
Sylvin lomaviikkoon kuului tällä kertaa myös kapiepisodi: kamala kutka iski kesken kaiken. Onneksi lomaresidenssissä oli tarjolla eläinlääkäripalvelut 24/7, joten diagnoosi ja asianmukainen lääkitys saatiin pikaisesti. Myös muu oma ja lomalauma joutuivat varmuuden vuoksi käsittelyyn. Missä lie Sylvi oli päässyt kyhnyttämään itseään kapisen ketun tai supin jälkiin, toivottavasti jatkossa kulkevat eri reittejä...
Tutussakin laumassa lomailu käy voimille, ja ensimmäinen päivä kotona meni lepäillessä. Taisi koko lauma olla yksimielinen: oma koti kullan kallis, omasta karhusta puhumattakaan!
Sylvin lomaviikkoon kuului tällä kertaa myös kapiepisodi: kamala kutka iski kesken kaiken. Onneksi lomaresidenssissä oli tarjolla eläinlääkäripalvelut 24/7, joten diagnoosi ja asianmukainen lääkitys saatiin pikaisesti. Myös muu oma ja lomalauma joutuivat varmuuden vuoksi käsittelyyn. Missä lie Sylvi oli päässyt kyhnyttämään itseään kapisen ketun tai supin jälkiin, toivottavasti jatkossa kulkevat eri reittejä...
Tutussakin laumassa lomailu käy voimille, ja ensimmäinen päivä kotona meni lepäillessä. Taisi koko lauma olla yksimielinen: oma koti kullan kallis, omasta karhusta puhumattakaan!
maanantai 4. kesäkuuta 2018
Kesä ja loma
Ehdittiinpä vielä hyvän sään aikaan maalle eli lukukoiran kesäloman ensimmäinen viikonloppu vietettiin mökillä. Sylvi ja Hilma nauttivat auringonpaisteesta ja lämmöstä pihalla, Tyyne viihtyi sisällä, mutta välillä sekin pakotettiin muiden mukana liikahtamaan ulos. Lenkille ei sentään tarvinnut lähteä, riitti kun kuljeskeli mun lauman mukana pihassa ja rannassa.
Siinä missä Hilma mieluiten vain makaa sopivan lämpimässä kohdassa ja kerää kaikki auringonsäteet itseensä, Sylvi ennemmin tai myöhemmin kaipaa jotain puuhaa. Onneksi ainakin toistaiseksi pihapiiri on tarjonnut riittävästi viihdykettä, niin ettei ole tarvinnut lähteä ominpäin metsään aktivoitumaan. Pihapensaissa rapistelee aina joku, jota voi kytätä. Tai pihalle voi kaivaa kuopan ihan muuten vain. Tai järvimaisemaa ihaillessa voi ihan vahingossa löytää kivenkolosta kalanraadon tai muuta kiinnostavaa...
Mökkiviikonlopun kruunaa tietysti lauantaisauna, niin nytkin. Kuumimpien löylyjen ajaksi Sylvi poistuu hetkeksi, mutta lauteille sen on päästävä useampaan otteeseen. Ja kun mäyräkoira ojentautuu ylälauteella koko pituuteensa, ei sinne juuri muita mahdukaan.
Ja mikä voisikaan olla parempi (ja pehmeämpi) unikaveri kuin mökkikarhu. Nallen kainalossa väsynyt mutta tyytyväinen mäyräkoira rentoutuu - ja kuorsaa sangen kuuluvasti...
Siinä missä Hilma mieluiten vain makaa sopivan lämpimässä kohdassa ja kerää kaikki auringonsäteet itseensä, Sylvi ennemmin tai myöhemmin kaipaa jotain puuhaa. Onneksi ainakin toistaiseksi pihapiiri on tarjonnut riittävästi viihdykettä, niin ettei ole tarvinnut lähteä ominpäin metsään aktivoitumaan. Pihapensaissa rapistelee aina joku, jota voi kytätä. Tai pihalle voi kaivaa kuopan ihan muuten vain. Tai järvimaisemaa ihaillessa voi ihan vahingossa löytää kivenkolosta kalanraadon tai muuta kiinnostavaa...
Mökkiviikonlopun kruunaa tietysti lauantaisauna, niin nytkin. Kuumimpien löylyjen ajaksi Sylvi poistuu hetkeksi, mutta lauteille sen on päästävä useampaan otteeseen. Ja kun mäyräkoira ojentautuu ylälauteella koko pituuteensa, ei sinne juuri muita mahdukaan.
Ja mikä voisikaan olla parempi (ja pehmeämpi) unikaveri kuin mökkikarhu. Nallen kainalossa väsynyt mutta tyytyväinen mäyräkoira rentoutuu - ja kuorsaa sangen kuuluvasti...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)