Minnan päiväkodin väki kyseli tammikuun alkupuolella lastenosastolta, voisivatko he tulla pienen ryhmän kanssa tapaamaan Sylviä. Tottahan toki, tosin ensimmäinen tapaamiskerta piti perua pakkasen takia.
Tänään sitten siirreltiin satuhuoneesta muutama tuoli lukukoiran huoneeseen, ettei vieraiden tarvinnut lattialla istuskella. Sitten vain työhuivi Sylvin kaulaan ja odottelemaan tulijoita.
Tapaaminen sujui oikein mukavasti: Sylvi ja vieraat kuulivat tarinan lohikäärmeistä ja mullin mallin maailmasta ja rohkeimmat lapset uskaltautuivat silittämään koiraa. Ja Sylvi oli taas innoissaan, kun pääsi kirjastolle, vaikka lukuvastaanottoa ei ollutkaan. Pääasia, että oli silittelijöitä!
Tuli myös testattua, että lukukoirahuoneeseen mahtuu kerralla hiukan isompikin porukka kuin vain lukija, koira ja koiran ohjaaja.
Kiitokset Tirreille visiitistä! Ja voi olla, että lisääkin vierailijoita on lukukoiralle luvassa...