Korvat pystyyn!

Korvat ovat lukukoiran tärkein työväline. Kyllä näillä kelpaa kuunnella - ensi viikolla luetaan taas!

 

Kuvat: Suvi Pitkänen

Oi ihana toukokuu

Mikä olisikaan mukavampaa kuin toukokuinen viikonloppu mökillä? Paitsi ehkä kesäinen mökkiviikko - sitä odotellaankin jo innokkaasti.

Lähdettiin mökille perjantaina jo hyvissä ajoin, kun oli niin hieno päivä. Aurinko paistoi, taivas oli pilvetön, mikäs mökkeilijöiden ollessa.

Ensi töiksemme kannettiin lepotuolit ulos ja hyvin tarkenikin istuskella lukemassa dekkaria. Lukukoira lukijan sylissä, totta kai. Lukija uppoutui kirjaan niin, että nenä melkein kärähti... Tästä alkoi kesä!

Lauman vanhin viihtyi viikonloppuna perinteisesti korituolissa. Mitä suotta liikkumaan, kun ei ole pakko. Me muut reippailtiin sen verran, että käytiin naapurin metsässä tarkistamassa perinteinen korvasienipaikka. Eipä löytynyt sienen sientä. Eikä metsän eläimiäkään, vaikka mäyräkoirat nenä maassa kulkivatkin. Ei mitään niin kiinnostavaa, että olisi huvittanut kauemmas lähteä - hyvä niin.

Koirilla oli ihan omat mökkipuuhansa ulkona,  ne kävivät päiväsaikaan sisällä lähinnä kääntymässä (paitsi se korituolissa asuva). Ja syömässä lettuja, joita seniorikansalaiset olivat paistaneet oikeaoppisesti voilla. Kyllä maalla on mukavaa!

 

Yksi, kaksi, kolme - kamera käy!

Taannoin mietittiin muutaman kirjastolaisen kanssa, voisiko lukukoira tehdä kirjavinkkausvideoita. Päätettiin, että kokeillaan, ja saatiin houkuteltua paikallinen media-alan opiskelija ja koiraharrastaja Janni ideaan mukaan. Haavena ei enempää eikä vähempää kuin kokonainen kirjavinkkisarja...

Tänään päästiin jo vähän testaamaan, miten homma toimisi käytännössä. Eipä aavistanut Sylvi aamulla, millainen tästä työpäivästä kehkeytyisi: tällä kertaa lukukoira sai touhuta kirjojen kanssa ihan ilman lukijoita. Ammattimaisesti silti.

Kuvaussessio kesti vähän yli tunnin, hauskaa oli mutta haasteellista. Samojen asioiden toistaminen monta kertaa peräkkäin vaati välillä aika tavalla houkuttelua ja lihapullilla lahjomista. Kaikki etukäteen suunnitellut pätkät saatiin kuitenkin kuvattua - ja lopulta mäyräkoira selvästi ilmoitti, että nyt on lihapullat syöty ja temput tehty.

Nyt sitten vain jännityksellä odotellaan, millaisen kokonaisuuden Janni saa aikaan. Ja jos hyvin käy, Sylvi pääsee vielä uudestaan poseeraamaan videokameralle.

Koiran unta

Mäyräkoirat nukkuu...

sinisten kukkien siimeksessä...

aurinkoläikässä...

sohvannurkassa...

                         iglun uumenissa...                                   

karhun kanssa...

ketunhäntä kainalossa...

peiton alla...

kirjan ääressä.

- Kuorsaus kuuluu paikasta riippumatta!

Juhlapäivä

Tänään juhlitaan: lukukoira täyttää kolme vuotta. 

Hyvää syntymäpäivää, Sylvi!

K niin kuin koirakoulu ja M niin kuin mäyräkoira...

Sylvi on pienestä pitäen arvostanut sitä, että pääsee puuhastelemaan kaikenlaista. Jos ei ohjatusti, niin sitten ominpäin. Aktiivinen pentu vietiin ensin koirakouluun pentukurssille, sitten pentu-tokoon treenaamaan lisää. Lukukoiran R.E.A.D-tutkintoa varten tarvittiin todistus perustottelevaisuudesta eli kurssikierre jatkui - ja sillä tiellä ollaan edelleen, koirakoulu Ponderan porukassa.

Sylvi pääsi poseeraamaan Pondera-Pirjon syliin (Kuva: Marjo Pitkänen)

 Tämä talven osalta Sylvin koirakoulu alkaa olla loppusuoralla. Aina maanantai-iltaisin on taskut täytetty lihapullilla ja nakeilla ja lähdetty treenaamaan tokoa. Epätoivoinen harrastus mäyräkoiran kanssa? Kieltämättä, ainakin välillä... Mutta hetkittäin herkut toimivat, tähtikuviot ovat oikeissa asennoissa, ohjaaja onnistuu ja mäyräkoirallakin on korvat.

Hyvä kontakti lihapullaan! (Kuva: Sirpa Dahl-Soininen)

 Monenlaisia koulutusoppaitakin on Sylvin laumassa lueskeltu. Ainakin jollakulla on ollut uskoa mäyräkoiriin: Iloinen tottelevainen koira -kirjan kannessa poseeraa mäyräkoira ja amerikkalainen How to raise and train a dachshund suoraan 70-luvulta kertoo peräti valokuvin, miten mäyräkoira opetetaan istumaan ja makaamaan käskystä... Todenmukaisempaa näkökulmaa koulutukseen tarjoaa kuitenkin klassikkoteos Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä kasvattamisesta, kirjoittajana kukas muu kuin mäyräkoira. Suosittelemme viimeksi mainittua sekä kaksi- että nelijalkaisille!

Kokemuksemme mukaan mäyräkoiran kanssa voi toki harrastaa tokoa - muttei tosissaan tai tosikkona. Piti ihan höristää korvia, kun Downton Abbeyssa taannoin todettiin eräästä palvelusväen edustajasta: "Hän on kuin mäyräkoira, mahdoton kouluttaa". Taisi englantilaismiehen sanoissa piillä totuuden siemen...

Hetkellisesti samassa tahdissa... (Kuva: Sirpa Dahl-Soininen)