lauantai 30. heinäkuuta 2022

Kansainvälistä näkyvyyttä Dublinissa

Lukukirjo-hankkeemme valittiin keväällä niiden onnekkaiden joukkoon,  jotka saavat posterinsa esille kirjastoalan kansainväliseen konferenssiin Dubliniin. Harmillista kyllä Sylvi ei päässyt mukaan, vaikka olisi taatusti ollut posterin luona varsinainen vetonaula, mutta useamman päivän ja parin tuhannen osallistujan konferenssi matkoineeen olisi ollut liian rankkaa jopa kokeneelle lukukoiralle. Sylvi siis jätettiin kotiin ja korvattiin pahvi-Sylvillä, Sylvi itse ei tainnut päätöstä arvostaa...

Konferenssiin osallistui noin 2000 kirjastolaista ympäri maailmaa, joten oli todella hienoa päästä sinne esittelemään Lukukirjo-hanketta ja lukukoiratoimintaa yleisemminkin. Vaikka konferenssipäivät olivat tiiviitä, ehti onneksi myös hiukan kuljeskella kaupungillakin.


 

 
 
Posteri oli esillä kolme päivää ja kahtena päivänä oltiin postereilla esittelemässä hanketta, niin että osallistujilla oli mahdollisuus kysellä ja kommentoida postereita. Meidän posterimme kiinnosti kovasti ja koska lukukoiratoiminta oli suurimmalle osalle ihan uusi asia, kysymyksiä ja kerrottavaa riitti. Myös erityisluokissa vieraileminen kiinnosti.

Kun keskusteli lukukoirista sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät asiasta etukäteen mitään tienneet, ja sai selvittää asiaa perinjuurin, tuli taas kerran todettua, miten tärkeää ja merkittävää työtä lukukoirat tekevät. Saimme hankkeestamme kovasti kehuja ja kiitosta kirjastokollegoilta eri puolilta maailmaa, ja monet sanoivat, että mielellään kuulisivat, miten hanke etenee. Ihan pian päästään jatkamaan työpajoja Pyörön koululla, Sylvi tuskin malttaa odottaa!



lauantai 23. heinäkuuta 2022

Vihdoin saaressa!

 

Kun juhannuksena ei päästy saarivierailulle, vietettiin nyt saarilomaa sitäkin perusteellisemmin koiranhoitopestin merkeissä. Saavuimme saareen torstaina, perjantaina isäntäväki poistui kulttuurituristeiksi Savonlinnaan,  ja saareen jäi kuusi kuonoa ja yksi nenä. 







Voisi melkein sanoa, että koiranhoitopesti on saariolosuhteissa todella vaivatonta. Ei tarvitse lenkeilyttää koiria, ei vahtia, ettei kukaan karkaa mihinkään: koirat kulkevat, missä haluavat ja viihdyttävät itse itseään. 


Ainoa haastavampi velvollisuus koiranhoidossa oli sydänvikaisen cavalier Tuitun lääkitseminen päivittäin useammalla lääkkeellä, mutta siitäkin selvittiin kunnialla. Kun koiranhoito oli minimissään, oli aikaa lukea, ja onneksi kirjoja oli mukana riittävästi: "pakollista" Savonia-kirjallisuutta, dekkareita ja kesähömppää. 

Isäntäväki palasi maanantaina ja heidän seurassaan jatkettiin lomailua vielä pari päivää. Keskiviikona siirryttiin taas mantereelle ja omalle mökille viimeisiksi lomapäiviksi. Maanantaina loma on ohi ja suuntana Dublin, missä on tarkoitus esitellä kirjastomme Lukukirjo-hanketta kirjastoalan kansainvälisessä konferenssissa. Harmi kyllä hankkeen primus motor Sylvi ei voi lähteä mukaan, mutta on taatusti hengessä mukana. 

torstai 14. heinäkuuta 2022

Mökkeilyä ja lomareissuja

 Loma alkoi lopultakin ja heti samantien suunnattiin mökille. Mökillä oli monenlaista ohjelmaa erilaisilla kokoonpanoilla: veneilyä, synttärijuhlaa, grillaamista, saunomista ja ihan vain oleilua. Kesäherkkuja oli myös nelijalkaisille (vihdoin viimein grillimakkaraakin!) ja bonuksena kissan nirsoamat ruoat. Koirat olivat innolla mukana kaikessa menossa, ja kun päivän mittaan ei juurikaan ehtinyt levätä, mäyräkoirat olivat illalla melko uupuneita. Aamulla ei ollut kenelläkään kiire ulos.


Mökkiloma keskeytettiin hetkeksi ja lähdettiin Saiman kanssa lomareissulle etelään, Sylvi ja Hilma jäivät lomailemaan Pystykorvien luokse. Etelässä oli luvassa Team Saiman kolmas DogEscape-pakopeli, tällä kertaa Loimaalla hienossa miljöössä: viime vuosisadan alun hevossairaalassa. Pelin tehtävänä oli löytää kadonnut hevosinfluenssalääkkeen resepti, ja siinä riittikin nuuskimista ja pähkäilyä. Peli oli selvästi haastavampi kuin aikaisemmat pakopelit sekä koiralle että ihmisille, eikä tunti ihan riittänyt ratkaisemiseen, mutta onneksi saimme pelata pelin loppuun asti, kun olimme jo niin lähellä ratkaisua. Todella hienosti toteutettu peli! Team Saima jää odottamaan seuraavaa peliä, onneksi sellainen kuulemma on jo suunnitteilla.

Etelän lomaan kuului myös tallireissuja, hevosen kävelyttämistä ja turistikoirana koiranäyttelyssä piipahtamaista, kun kaverit kävivät näyttäytymässä kehässä. Ei ihme, että Saimaa välillä vähän väsytti ja piti ladata akkuja.

Samaan aikaan toisaalla Pystykorvat ja Sylvi ja Hilma viihdyttivät kyläileviä sukulaislapsia. Vauhtia ja toimintaa riitti, mutta myös rapsuttavia käsiä kerrankin tarpeeksi. Ja näiden seikkailujen jälkeen olikin taas mukavaa palata mökille maaseudun rauhaan...



keskiviikko 29. kesäkuuta 2022

Tylsä juhannus

Korona tavoitti lopulta myös tämän huushollin, ilmeisestikin tuliaisena edellisen viikon työreissulta. Onneksi oireet olivat hyvin lievät, mutta kun ei ihmisten ilmoille voinut lähteä, oli edessä kaupunkijuhannus. 

Koirien mielestä pelkkä sängyssä ja sohvalla makoilu alkoi pitemmän päälle olla vähän tylsää. Ja vielä tylsempää oli se, että juhannukseksi luvattu saarireissu juhannussaunoineen ja grillimakkaroineen peruuntui. Onneksi jo ensi viikonloppuna päästään omalle mökille ja saarireissukin on luvassa muutaman viikon kuluttua. Loma häämöttää jo ihan nurkan takana!


tiistai 21. kesäkuuta 2022