sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Hankehommat tältä syksyltä ohi

Lukukoiran syksy on ollut pitkästä aikaa työntäyteinen, kun omien lukuvastaanottojen lisäksi myös AVI:n rahoittaman Lukukirjo-hankkeen työpajat alkoivat. Nyt syksyllä pidettiin työpajoja Aurinkorinteen koulun eritysluokilla: jokaisella luokalla oli viisi työpajaa, joissa kolmessa oli Sylvi mukana.

Ensimmäisellä kerralla lukukoiralle lukemista vasta kokeiltiin ja etenkin ekaluokkalaisilla lukeminen oli vielä niin alussa, että heidän lukuhetkensä olivat hyvin lyhyitä. Mutta seuraavilla kerroilla päästiin jo hyvin vauhtiin ja etenkin isommat oppilaat lukivat jo todella pitkiä pätkiä keskittyneesti. Sylville lukeminen oli selvästi mieluisaa.


Aurinkorinne oli hankkeen pilottina, jotta voitiin kokeilla, miten työpajat toimivat erityisluokissa. Työpajojen vetäjä Riikkamaria saikin paljon hyviä ideoita, joita voi hyödyntää jatkossa. Heti ensimmäisellä kerralla kuultiin, miten hienoa on, että erityisluokille tarjotaan tällaista, ja olemme samaa mieltä: kirjavinkkaus ja lukemaan innostaminen ja kannustaminen on näissä luokissa eityisen tärkeää.

Meille Sylvin kanssa on tosi antoisaa, kun saamme tehdä yhteistyötä rautaisen sanataideammattilaisen kanssa: paljon puhetta lukemisen tärkeydestä, lukemaan innostamisesta, lastenkirjoista... Nyt syksyllä on nähty viikoittain, joulukuu pidetään taukoa ja tammikuussa jatketaan seuraavassa koulussa. Tuskin maltamme odottaa!

perjantai 12. marraskuuta 2021

Marrasretki Tiilikkajärven kansallispuistoon

Pitkästä aikaa lähdettiin retkeilemään pystykorvien kanssa lähikansallispuistoomme Tiilikkaan. Retkipäivä oli harmaa, mutta maastossa oli yllättävän paljon värejä marraskuusta huolimatta. 

Uiton kierto Sammakkojärven ympäri on aina yhtä hieno pitkospuineen ja suomaisemineen. Evästauolle pistäydyttiin Venäjänhiekalle, kauan ei viitsitty koleassa säässä istuskella, mutta kahvikupillisen verran kuitenkin. Ja kolmen tunnin reippailun jälkeen olikin mukava ajella mökille lämmittämään saunaa. Kyllä retkeily on ihan parasta puuhaa. 











perjantai 22. lokakuuta 2021

Savonia-lukukoira

Tämänvuotinen Savonia-kirjallisuusmaraton alkaa olla loppusuoralla. Raatilaisten lukulistalla oli vuoden mittaan reilut 90 kirjaa, mukana toki myös lastenkirjoja ja runoteoksia, mutta luettavaa oli silti aikamoinen määrä. Näin syksyllä lukutahti on kiihtynyt sitä mukaa, kun uutuuksia on ilmestynyt. Useampi viikonloppu on siis vietetty lukuretriitissä mökillä Savonia-kirjojen parissa, niin myös viime viikonloppu. 

Lukukoira osallistuu mielellään lukuhetkiin myös kotona, mutta silloin ei ihan koko aikaa jaksa skarpata. Onneksi vapaa-ajan lukemisten aikana saa välillä torkahtaakin. Mutta mukavaa on lukijan lukea silloinkin, kun seurana on nukkuva koira tai useampi. 

Vaikka Sylvillä ei Savonia-raadissa äänioikeutta olekaan, on siitä kolmen viime vuoden aikana tullut aikamoinen Savonia-kirjallisuuden asiantuntija. Lukukoirana Sylvi osaa arvostaa monenlaista kirjallisuutta eikä ole yhtäkään Savonia-kirjaa haukkunut.




perjantai 15. lokakuuta 2021

Hankehommia

Torstaina Sylvi pääsi pitkästä aikaa hankehommiin. Lukukirjo-hanke on AVI:n rahoittama ja kirjaston yhteistyökumppanina on Sanataidekoulu Aapeli. Hankkeen tarkoituksena on innostaa ja kannustaa lukemaan etenkin niitä oppilaita, joille lukeminen on hankalaa. 

Hanke kestää peräti vuoden, ja sen aikana järjestetään sanataidetyöpajoja erityisluokkien oppilaille,  oppilaat pääsevät myös lukemaan Sylville. Nyt syksyllä käydään Aurinkorinteen koulussa ja ensi vuoden puolella jatketaan Pyörön koulussa, syksyllä vuorossa on vielä naapurikoulumme eli Rajalan koulu. Työpajoja vetää Sanataidekoulu Aapelin Riikkamaria, joka on vanha tuttumme parin vuoden takaa Lukuloikkia Savossa -hankkeesta. Mukavaa tehdä yhteistyötä pitkästä aikaa!


Sylvi oli luokassa odotettu vieras. Ensimmäisessä työpajassa tutustuttiin toisiimme ja vähän kokeiltiin, millaista lukukoiralle lukeminen on. Kaikki pääsivät hyvin alkuun ja muutaman viikon kuluttua jatketaan. 

Tämä on todella hieno hanke ja on mielenkiintoista nähdä, saadaanko lukukipinä syttymään. Samalla tämä  on myös eräänlainen Sylvin lukukoirauran loppuhuipennus: kun hanke vuoden kuluttua päättyy, Sylvi alkaa olla sopivassa eläkeiässä. Mutta siitä ei työorientoituneelle lukukoiralle puhuta vielä pitkään aikaan...


tiistai 5. lokakuuta 2021

Ratkottiin koirapakopeliä

Lauantaiaamuna hypättiin Sylvin ja Saiman kanssa junaan ja suunnattiin etelään. Tällä kertaa luvassa oli erikoisempaa ohjelmaa: mentäisiin ratkomaan koirapakopeliä

Sunnuntaina Team Saima suuntasi Nummelaan. Tämä siis oli ehdottomasti Saiman juttu; vaikka Sylvikin on noseworkiä kokeillut, niin Saima on nuuskijana ihan omaa luokkaansa. Saiman lisäksi tiimiimme kuului kolme ihmistä, joiden tehtävänä oli ratkoa vihjeet sitä mukaa, kun koira niitä löytää - ja tietenkin päästä pakohuoneesta sallitun ajan sisällä pois. 

Koska Saima on treenannut noseworkia eukalyptus-hydrolaatilla, tässä pakopelissä käytettiin hajuna eukaa, toinen mahdollisuus olisi ollut kongi. Kun koira ilmaisee hajupiilon, löytyy myös vihje, jolla ihmiset pääsevät pelissä eteenpäin. 

Saima oivalsi heti, mistä on kysymys, ja alkoi omalla rauhallisen varmalla tyylillään etsiä piiloja. Me ihmiset sitten seurasimme koiran etenemistä, etsimme vihjeet koiran osoittamista paikoista ja ennen kaikkea pähkäilimme tehtäviä. Tehtävät eivät olleet ihan helppoa, varsinkaan kun emme löytäneet yhtä vihjettä, vaikka Saima moneen kertaan kävi sitä ilmaisemassa. Olisi vaan pitänyt luottaa koiraan ja etsiä tarkemmin, eikä olettaa heti, että kyseessä oli virheilmaisu. Mutta kuinka ollakaan, Team Saima ratkaisi pakopelin hienosti 31 minuutissa! "Team Saima selvitti tehtävät huippuajalla ja taidolla. Jäätävän rauhallista ja taitavaa työtä. Oli kyllä koko tiimi iskussa, taitaa yhteistyö olla teillä kaikinpuolin hallussa" todettiin DOGescape-firman Facebook-sivulla.  
 
Koirapakopeli on kyllä mainio idea: nosework-harrastaja voi kokeilla jotain muutakin kuin treenejä ja kisoja, ja pakopeliporukkaan voi ottaa kavereita, jotka muuten eivät olisi koiraharrastuksissa mukana. Tiimissä kun tarvitaan tarkan kuonon lisäksi myös nokkelia päättelijöitä ja ennen kaikkea sujuvaa yhteistyötä. Team Saima ainakin  koukuttui heti ja aikoo testata seuraavaakin koirapakopeliä!