Tänään sitten siirreltiin satuhuoneesta muutama tuoli lukukoiran huoneeseen, ettei vieraiden tarvinnut lattialla istuskella. Sitten vain työhuivi Sylvin kaulaan ja odottelemaan tulijoita.
Tapaaminen sujui oikein mukavasti: Sylvi ja vieraat kuulivat tarinan lohikäärmeistä ja mullin mallin maailmasta ja rohkeimmat lapset uskaltautuivat silittämään koiraa. Ja Sylvi oli taas innoissaan, kun pääsi kirjastolle, vaikka lukuvastaanottoa ei ollutkaan. Pääasia, että oli silittelijöitä!
Kiitokset Tirreille visiitistä! Ja voi olla, että lisääkin vierailijoita on lukukoiralle luvassa...
Kylläpä sait hienon kiitoskortin! Monta silittävää kättä on hirveän mukavaa, kun siihen tottuu. Etenkin, kun ne kädet ovat pieniä.
VastaaPoistaRapsutukset ja silitykset ovat aina mukavia ja onhan se kieltämättä luksusta, kun silittelijöitä on ihan jonoksi asti :)
PoistaKuulostaa mukavalta tapaamiselta! Vähän jäi kyllä askarruttamaan, että miten se maailma oli mullin mallin... Täytyy ehkä käydä kirjastossa tarkistamassa tuo asia, jos sama kirja löytyisi täältäkin.
VastaaPoistaKannattaa lukea: ekohenkinen tarina ja hienoja lohikäärmeitä runsain määrin!
PoistaOlet huippusuosittu lukukoira, Sylvi Ihanainen! Noin hieno kiitoskortti toimii diplomina.
VastaaPoistaTuo hieno mäyriskortti on jo laitettu lukuhuoneen seinälle. Ettei vain vahingossa katoa.
PoistaHienon kortin sait vierailijoilta! Se ja lukuisat rapsutukset olivat varmasti sinun mieleesi. Typykin nauttii, kun saa lukijoilta jakamatonta huomiota. Mukavia työkeikkoja jatkoonkin!
VastaaPoistaTypyn ja Hipun emäntä
Kortti oli hieno, mutta rapsutukset kuitenkin parasta :)
VastaaPoista