Sirahvit, siiselit ja mäyräkoirat...

Kirjastossa käydessään Sylvi oleilee enimmäkseen työhuoneissa, toki se välillä pääsee juoksentelemaan käytäviin ja portaisiin. Tänään lukukoira pääsi myös tutkimusmatkalle kirjaston uumeniin  ja nuuskimaan vanhojen  kirjojen tuoksua. Varastosta löytyikin sangen mielenkiintoinen teos: vuonna 1896  julkaistu Zoologiia kansalaisille. Pääasiallisesti A.E. Brehm'in "Eläinten elämän" mukaan toimittanut ja ihmiskuntaa koskevalla alkuosalla lisännyt A. J. Mela. 

Kirjan ensimmäisessä osassa kerrotaan Imettäväisistä, joihin kuuluvat mm. Esikoiset eli Kädelliset, Siipijalkaiset, Sikoeläimet, Sireenieläimet ja Nokkaeläimet. Esittelyyn pääsevät niin Pasenkivuohet, Trometaarit kuin Sivettimäiset pussinäädätkin.

Kirjan tekijä kuvailee tarkasti myös eri koirarotuja - ja totta kai myös mäyräkoira on mainittu:
"Mäyräkoira (Canis familiaris vertagus), eräs omituisimpia ja kummallisimpia koiria, eroaa suuresti doggista. Sen tuntomerkkejä ovat lieriönmutoinen, käyräselkäinen ruumis, suuri pää, vahvat leuat, lyhyet, väärät jalat, paksut käpälät, vahvat kynnet sekä lyhytkarvainen sileä turkki. Väri on tavallisesti musta, ruosteenpunainen pilkku kummankin silmän päällä.
Mäyräkoiraa käytetään tavallisesti sellaisten eläinten metsästykseen, jotka asuvat maakoloissa, jolloin se joko ryömii koloon ja itse ajaa otuksen sieltä ulos tai ilmoittaa haukunnallaan paikan, josta metsästäjän on kaivettava otus esiin. Sen erinomaisen hieno haisti ja kuulo, sen lannistumaton rohkeus, sen älykkyys ja kestävyys tekisivät sen soveliaaksi melkein kaikenlaiseen metsästykseen, ellei se samalla olisi  niin itsepäinen ja itsepintainen, ettei sitä voi millään keinolla saada tottelevaiseksi."
Hmm... ainakin tuo viimeinen virke taitaa nykymäyräkoirankin kohdalla pitää paikkaansa.

Tuli taas todettua, että uutuuskirjojen ja bestsellereiden vastapainoksi kannattaa välillä lukea myös vanhempiakin tietokirjoja: ainakin jutut Sirahveista, Siiseleistä ja Präärikoirista ovat mainiota luettavaa. Tämän, varsin seikkaperäisen eläinopin mukaan Tavallinen Siiseli on "Pähkinähiiren jälkeen mitä hauskin huonetoveri, jolle suuri puhtautensa on luettava ansioksi". Ja Sirahvit puolestaan ovat "ylimalkaan sävyisiä ja helpot kouluttaa".  

Eri eläinlajien luonnekuvausten perusteella voisi olettaa, että Zoologiia kansalaisille -kirjan tekijä Herra Aukusti Juhana Mela olisi suositellut kirjaston lukueläimeksikin  jotain ihan muuta kuin otusta mäyräkoiraa...