Hulinaa riitti: paikalla oli kuulemma yli tuhat opiskelijaa. Meidän pisteemme kävijälaskenta meni sekaisin ensimmäisten parin sadan jälkeen... Mutta Sylvi sai rapsutuksia ja opiskelijat vastaavasti nuolaisuja ja innostus oli molemminpuolista. Monet kertoivat, että oma koira oli pitänyt jättää vanhempien hoiviin - ehkä Sylvin rapsuttelu vähän lievensi koti-ikävääkin.
Sylvi viihtyi yliopiston humussa ja hyörinässä hyvin, eikä sillä ollut mitään kiirettä lähteä pois. Mikäs ollessa, kun ihailijoita riitti ja työpestin päätteeksi oli luvassa herkkujakin. Eläköön akateeminen elämä.
Sujuisikohan tenttiin luku paremmin, jos voisi tehdä sen lukukoiran seurassa? :D
VastaaPoistaNo totta kai! Ja eikös Jyväskylän yliopistossa ole alkamassa joku opiskeluun ja lukukoiriin liittyvä hanke, mielenkiintoista kuulla, millaisia tuloksia saavat aikaan.
Poista