Ensimmäinen lukumaratonimme oli niin mukava kokemus, että päätimme Sylvin kanssa osallistua toiseenkin. Ja kun silmään sattui sopivasti myös
Halloween-lukuhaaste, päätettiin yhdistää nämä kaksi asiaa.
Aloitimme maratontaipaleen lauantai-iltana kevyesti verrytellen eli helppolukuisilla kirjoilla. Ensimmäisenä kirjana oli itseoikeutetusti Makkara kummitustalossa, joka on yksi Sylvin lukuvastaanottojen kestosuosikeista. Miksiköhän...?
Maailmassa on kaikenlaisia koiria, mutta vain yksi koira on hyvin, hyvin pitkä ja hyvin, hyvin matala ja yhtä pyöreä kuin makkara.
Makkara-kirjalla päästiin jo hyvin kummitusjuttujen makuun ja jatkoa seurasi: Yökoulu ja kadonnut opettaja (zombeja ja vampyyreita), Kummitusperhe Kammoset koulutiellä (kummittelua ja luusoppaa), Viola ja kauhun hetket (aaveita ja kummitustaloja) sekä Kauheaa keppostelua (halloweenhirviöitä ja noitia).
Lukumaratonin paras ja nostalgisin kirja oli Angela Sommer-Bodenburgin Pikku vampyyri. Koukutumme välittömästi Antonin ja Rydiger-vampyyrin yhteisiin seikkailuihin ja voi olla, että joudumme lukemaan jatko-osatkin. Ainakin sen kakkososan, joka on tuossa samassa niteessä.
Viimeisenä luimme Ada Gootti -sarjan ensimmäisen osan: Ada Gootti ja hiiren haamu. Keskittymiskyky alkoi ehkä jo hieman herpaantua: tarina oli ihan ok, mutta ei sen enempää. Kirjassa oli runsaasti viitteitä kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaan, mikä lisäsi mielenkiintoa, mutta juoni ei ainakaan tällä kertaa vienyt mukanaan. Plussaa tuli kuvituksesta (kirjailijan itsensä tekemä) sekä Jaana Kapari-Jatan suomennoksesta.
Lukumaratonin saldo siis siis seitsemän kirjaa, joista viisi helppolukuisia. Mukavasti päästiin kummitusten ja aaveiden makuun, tämän enempää ei tarvitse halloweenhumua ollakaan.
Ja voi olla, että osallistutaan vielä syksyn kolmannellekin maratonille, näihin jää helposti koukkuun...
