Tokomuistoja...

Tämän nykyisen mäyräkoiralauman kanssa on tullut harrastettua tokoa pitkän kaavan mukaan ja useita vuosia. Ensin Tyynen kanssa, joka kokeissa veteli joko nollia tai täysiä pisteitä riippuen ihan siitä, sattuiko totteleminen huvittamaan vaiko ei. Luoksetulo oli Tyynen bravuurinumero: vaikka mikään muu ei olisi kiinnostanut, luoksetulossa kiihdytettiin täyteen vauhtiin - ja yleisö saatiin aina nauramaan. Tyynellä oli myös ihan oma tokoliikkeensä: yhdistetty istu-maahan-seiso -asento.

Hilman mielestä tokotreeneissä oli aina ihanaa ja se otti kaiken ilon irti myös kokeista: häntä heilutti koiraa ja koira nauratti yleisöä ja tuomareita - ei niin väliä, muistiko se tehdä liikkeet oikein vai vähän sinne päin, kaikilla oli aina hauskaa. Ja liikkeiden välillä piti tehdä muutama ylimääräinen piruettipyörähdys, ihan vain silkasta tekemisen riemusta.

Kolmas koira toden sanoo eli pitihän sitten Sylvinkin kanssa alkaa tokoilla... Tästä laumasta Sylvi olisi varmaan ollut se fiksuin ja oppivaisin tokokoira, mutta ohjaajalla tuli raja vastaan, ja  mukavuudenhalu ja laiskuus voittivat. Keväällä alkoi tuntua siltä, että nyt on tokot tokoiltu, ja kesätauon jälkeen päätettiin vaihtaa lajia rally-tokoon. Mutta tokohetkiä on silti hauska muistella - ei tokoa voinut kovin vakavasti ottaa, ei ainakaan tämän porukan kanssa...

(Kuvat: Suvi Pitkänen)