Lukukoiran kotikirjastossa ei ole yhtään sienikirjaa, ei edes Koiran kantarelliopasta. Jätämme siis suosiolla sienikirjavinkkauksen asiantuntijoille. Aloittelevan sienestäjän kannattaa lukea verkkokirjastosta sienineuvojan juttu Sienestystä vasta-alkajille. Uusia sienikirjoja on listattu tähän Iloa sienestyksestä -artikkeliin. Tervemenoa sienimetsään!
Ihanat metsät. Itse sienestän, satunnaisesti ja kerään vain näitä useamman tähden sieniä, joita ei tarvitse ryöpätä. Näyttää olevan kauniit maastot Sylvin ja muun lauman käpsytellä. Känsätuhkelot, hmm, tunnistan, mutta en kerää. Koskaan en ole nähnyt niin montaa, että olisin viitsinyt kerätä. Oli teillä kaunis sieniretki. Terkut Ossilasta.
VastaaPoistaHienot oli sienestysmaastot. Ja känsätuhkeloistakin kuulemma tuli maukkaita, ranskankermassa sen salaisuus... Mukavia sieniretkiä Ossilaan!
PoistaEtkös, Sylvi, ole koskaan maistanut herkkutattia suoraan metsästä au naturel? On muuten tosihyvää. Ehkä liiankin hyvää, kun pentuna söin kerran salaa niin paljon, että oksensin herkkutatinhajuisia oksuja vielä seuraavana aamunakin. Nykyään närpin vain vähän sieltä, pikkusen täältä. Tänä vuonna en kylläkään ole löytänyt yhtään syöntikelpoista, mutta toivossa on hyvä elää.
VastaaPoistaEipä ole tullut testattua herkkusieniä. Metsälenkeillä on niin vauhti päällä, ettei ehdi pysähtyä herkuttelemaan sienillä. Pitänee joskus testata.
PoistaSienimetsässä on kivaa, vaikka ei sienestäisikään. Minä en sienestä, mutta mielelläni niillä herkuttelen. Kauniita koiria näyttää kasvavan teidän metsässä. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaTotta, kivaa on, vaikkei sienestäisikään. Ja kovin kaunista. Mukavia metsäretkiä Párekille ja Palvelijattarelle!
Poista