maanantai 2. syyskuuta 2019

Elokuun lukumaraton



Osallistuimme viikonloppuna Yöpöydän kirjat -blogin Niinan emännöimään lukumaratoniin.  Lukumaratonin ideana on lukea niin paljon kuin ehtii 24 tunnin aikana, mutta mistään vakavamielisestä kisasta ei ole kyse: jokainen osallistuja lukee niin paljon kuin mukavalta tuntuu ja muilta hommiltaan ehtii. Meille tämä oli jo kolmas maraton eli kohta ollaan hommassa ihan konkareita.

Aloitimme Sylvin kanssa lukemisen lauantaina illansuussa. Maratonille valitsimme lastenkirjauutuuksia, jotka olivat jo hetken odotelleet lukemattomien pinossa. Kevyttä ja viihdyttävää lukemista, huumoria ja vähän seikkailuja sekaan.


Ensimmäisenä maratonkirjana oli Ponku, Peetu ja Kalle Kolttonen (111 s.). Olimme jo odotelleet, että Ponku-kirjoihin tulisi jatkoa, ja Sylviä tietenkin kiinnosti, mitä lukukoirakollega Ponkulle kuuluu. Ja nyt kuuluikin aika hurjaa: Ponku joutui dognappauksen uhriksi!

Seuraavana kirjana oli Anna ja Elvis häähumussa (124 s.).  Kirjassa oli mummoenergiaa, vauhdikasta menoa ja vähän someasiaakin. Teksti oli niin sujuvaa, että kirja tuli luettua miltei huomaamatta.

Illalla aloitettiin vielä Lontoon kuninkaalliset kanit: Suuri timanttiryöstö (195 s.) ja sillä jatkettiin  maratonia seuraavana aamuna. Kaniinien tarinasta on menossa jo kolmas osa ja toivottavasti jatkoa vielä seuraa.  Jostain syystä kirjoista näistä tulee mieleen vanha klassikkosarja Vompelit, vaikka kaniinit ja vompelit ovat ihan erilaisia otuksia. Pitäisikin lukea Vompelit taas uudestaan.


Kuninkaallisten kaniinien jälkeen oli vuorossa suomalaista seikkailua: Geoetsivät ja koulun kummitus (149 s). Kaikkia geoetsiväkirjoja ei olla luettu, mutta nyt taas tiedetään, mitä etsiville kuuluu.

Maratonin loppukiri aloitettiin tutustumalla Salmanterin Terttuun ja minimerirosvoihin, mutta se ei kokonaan mahtunut 24 tuntiin.  Ja pinon alimmaisin Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä jäi kokonaan lukematta, eli hiukan yläkanttiin arvioitiin luettavan määrä. 

Kiitokset Yöpöydän kirjat -blogille maratonin järjestämisestä, oli taas mukavaa osallistua. Vaikka viikonloppuna oli kaikenlaista muutakin puuhaa, maratonin ansiosta tuli luettua yllättävän paljon.  Kaikkia luettuja voidaan suositella Sylvin lukijoille tai vaikka koko perheelle ääneen luettavaksi. Välillä aikuisenkin kannattaa tarttua lastenkirjaan.




4 kommenttia:

  1. Mahtavaa, että olitte mukana maratonilla! Kävin tänään hakemassa kirjastosta Geoetsivät-sarjan toisen osan ensi kuussa järjestämääni Halloween -lukuhaastetta varten. Lontoon kuninkalliset kanit oli uusi tuttavuus, jonka laitoin heti lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halloween-lukuhaaste kiinnostaa myös, täytyypä pysyä kuulolla.

      Poista
  2. Me tykätään pupuista, joten tommonen kanikirja olis kyl vänkä. Onks siin kirjas tuaksuja kans?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaniineista kertova kirja ei voi olla huono! Toki autenttiset hajut olisivat olleet vielä plussaa :).

      Poista