Kahden kansallispuistoreissun loma

Loman aikana ehdittiin tehdä peräti kaksi kansallispuistoretkeä. Ensimmäinen oli joulukahvitteluun ex tempore yhdistetty retki Leivonmäen kansallispuistoon,  kierrettiin Mäyränkierros vähän isommalla koiraporukalla. Kahdella ihmisellä oli sen verran puuhaa kymmenen koiranhihnan kanssa, että kuvia ei ehditty ottaa kuin yhden yhteisposeerauksen verran. Poseeraajat eivät ihan arvostaneet kosteahkossa lumessa istumista...

Lunta oli sen verran, että vaikka jonkinlainen polku olikin olemassa, piti Tyyneä välillä kantaa, että päästiin etenemään. Seniorisusikoirallakin meinasi vähän kunto loppua, se kun välttämättä halusi kulkea hangessa polun vieressä. Hämmästyttävän hyvin kulku kuitenkin sujui näin isolla porukalla eivätkä hihnatkaan menneet lopullisesti solmuun. Ja (onneksi) kohtasimme vain yhdet vastaantulijat, jotka totesivat: "Oho, onpas teitä monta!" - eivätkä taatusti edes ehtineet laskea, kuinka monta.

Vähän pienemmällä porukalla mentiin joulun jälkeen Sipoonkorven kansallispuistoon jo perinteiselle joululomaretkelle.  Tällä kertaa kierrettiin Kalkinpolttajan polku, sulassa maastossa ja auringonpaisteessa.

Viime vuonna käytiin siis yhteensä seitsemässä kansallispuistossa, Leivonmäellä kahteen kertaan. Vaikka kaikki metsäretket ovat mukavia, on kansallispuistoissa ihan oma tunnelmansa. Kunhan kevät koittaa, on kiikarissa taas uudet kohteet.

Lomapuuhia

Laumamme on viettänyt joululomaa perinteiseen tapaan eteläisessä Suomessa talonvahtina ja cavalier Tuitun seuralaisena. Joulua ei sen kummemmin juhlittu, mutta jokaisella on ollut lomaviikossa oma kohokohtansa: Hilman mielestä parasta on ollut se, kun kasvattaja kävi kylässä (vaikka pistettiin rokotteita niskaan ja partaakin siistittiin), Sylvin mielestä se, kun on saanut juosta metsässä Tuitun kanssa ja haistella yhdessä jäniksen jälkiä, Tyynen mielestä se, kun ei ole pakotettu remmilenkeille vaan on saanut ihan vain tassutella pihalla ja Tuitun mielestä se, kun paras kaveri Sylvi tuli pitkästä aikaa käymään eikä lähtenyt ihan heti pois. Eikä ketään ole harmittanut se, että kaikenlaisia herkkuja on ollut tarjolla normaalia enemmän.

Joululomaperinteisiimme kuuluu metsäretki Sipoonkorpeen pystykorvien seurassa, niin myös tänä vuonna. Retkipäiväksi sattui lomaviikon paras ulkoilukeli: aurinkoa ja pikkupakkasta, mutta siitä huolimatta poluilla sai kulkea kaikessa rauhassa ja lähes ilman vastaantulijoita. Lunta oli sopivasti eikä mäyräkoirienkaan tarvinnut tarpoa umpihangessa. Pari-kolme tuntia vierähti metsässä nopeasti, kaikilla oli mukavaa - ja kun otettiin yhteispotretti, Hilmaakin hymyilytti....

Piipahdettiin Sipoonkorvessa

Etelän joululomalla on kuljeskeltu enimmäkseen lähimetsissä, mutta joulupäivänä käväistiin myös Sipoonkorvessa. Emmekä yllättäin olleet ainoita, jotka olivat tämän idean saaneet - etenkin reitin loppusuoralla tuli vastaan todella paljon ihmisiä ja myös koiria. Poluilla saatiin kuitenkin kulkea suht omissa oloissamme, etenkin kun hiukan koukattiin pois merkityltä reitiltä.

Kun lähdettiin liikkelle, aurinko paistoi - ainakin jossain... Lunta ei ollut juurikaan, mutta polut olivat sen verran jäisiä, että nastakengät olisivat olleet hyödyksi. No, varovasti kulkien selvisimme kyllä koko reitin pahemmin liukastelematta.

 Paitsi liukkautta kulkija sai varoa myös kaatuneita puita, joita oli varsinkin reitin loppupäässä. Puunrunkojen ylittäminen mäyräkoiran kanssa on aina oma taiteenlajinsa: koira ja hihna usein menevät eri reittiä kuin ihminen. Ja nyt ei edes ollut fleksejä, jotka antaisivat hiukan enemmän pelivaraa. Mutta lahopuut olivat hienoja ja niiden päällä pystyi kulkemaan tai ainakin tasapainoilemaan.

Reitti oli paikoin myös kosteahko, tosin tulva ei ainakaan vielä ollut saavuttanut polkuja. Mutta uimaan olisi kyllä helposti päässyt, jos vain olisi halunnut. Onneksi laajempien vesistöjen yli pääsi siltaa pitkin kuivin jaloin ja tassuin.

Lyhytkin piipahdus kansallispuistossa virkistää. Tänä vuonna käytiin koirien kanssa neljässä eri kansallispuistossa - pitäisikö ottaa ensi vuoden tavoitteeksi muutama enemmän..?