Hankehommiin!

Viime syksynä kirjasto haki AVI:lta hankerahaa ja pari viikkoa sitten tuli myönteinen päätös. Kyseessä on Lukukirjo-hanke, jossa innostetaan ja kannustetaan lukemaan etenkin niitä lapsia, joilla on lukemis- tai kielellisiä vaikeuksia. Hankkeessa on kirjastolaisten lisäksi mukana kolme kuopiolaista alakoulua, sanataidekoulu Aapeli - sekä lukukoira Sylvi.

Hankkeen aloituspalaveri pidettiin tällä viikolla ja totta kai myös Sylvi osallistui palaveriin. Yleensä tässä huushollissa koirat nukkuvat etäpalaverien aikana ("Kuka siellä kuorsaa?"), mutta nyt Sylvi pysyi hereillä ja pelkkänä korvana koko parituntisen ajan. Omaa osuuttaan lukukoira joutuu odottelemaan vielä tovin, mutta kunhan koronatilanne sallii, järjestetään kouluilla mm. sanataidetyöpajoja ja kirjavinkkausta ja osa lapsista pääsee myös lukemaan yhdessä Sylvin kanssa.

Valitettavasti hankerahoihin ei saatu ujutettua lukukoiran palkkaa, mutta kirjastomme johto lupasi jo käydä possunkorvaostoksilla, kunhan Sylvin palkkapäivä lähestyy. Kuka sitä ilman palkkaa töitä tekisi? Lukukoiran paras palkka taitaa kuitenkin olla se, kun pääsee lukemaan yhdessä lasten kanssa ja kuuntelemaan hyviä juttuja. Herkut ja silitykset ovat siihen päälle vielä ekstraa.

Laadukas lauantai

Lauantaina oli lukukoiran työpäivä ja se oli Sylvin mielestä ihan parasta. Kaikki lukuajat oli varattu, vaikka nyt ollaan pidetty markkinoinnissa hiukan matalampaa profiilia, kun lukuaikoja on tarjolla normaalia vähemmän. Mutta siitä huolimatta tänäkin vuonna on tullut muutama vakiolukija, ja se on tosi hienoa. Kun sama lukija käy lukemassa useamman kuukauden ajan, huomaa hyvin, miten lukijan ja koiran suhde kehittyy ja miten lukeminen edistyy. Toivotaan siis, että voidaan jatkaa lukuvastaanottoja koko kevään ajan.

Sylvin työpäivän jälkeen lähdettiin mökille. Nyt kun päivällä on pituutta jo ihan reippaasti, ehdittiin hyvin lämmittää tupa ja käydä lenkillä (lue: tutkimassa jäniksen jälkiä) ennen kuin alkoi hämärtää. Illalla päästiin vielä saunaankin, saunajonossa ensimmäisinä olivat tietenkin Sylvi ja Saima.

Kolmen saunakierroksen jälkeen (välillä jäähylle ja sitten taas löylyihin) Sylvi vetäytyi peittojen alle nukkumaan. Kohta alkoi kuulua tasainen kuorsaus: mäyräkoira oli lauantaipäiväänsä kovin tyytyväinen.

Mökkilomalla pystykorvien kanssa

Hiihtolomaviikolla mekin otimme muutaman päivän lomaa ja lähdimme pystykorvien kanssa mökille. Koska lauantaiksi oli luvattu aikamoista lumimyräkkää, lähdimme matkaan hyvissä ajoin aamulla ja ehdittiin hyvin perille ennen kuin lumisade alkoi. Iltapäivällä lunta alkoikin tulla ihan reippaasti ja kertaalleen lapioidut pihapolut piti avata uudelleen.

Välillä lumisade taukosi sen verran, että päästiin porukalla jäälle. Koirat ottivat vapaudesta ilon irti ja vauhtia riitti. Ulkoilun jälkeen sisällä oli tyytyväistä porukkaa.

Maanantaina harmaa pöperökeli muuttui auringonpaisteeksi ja pakkaseksi. Kaivettiin liiteristä esille vanhat metsäsukset ja niillä pääsi jäällä kulkemaan mukavasti. Pakkanen alkoi kuitenkin kiristyä siihen malliin, että parin kilometrin lenkki oli mäyräkoirille ihan riittävä (ja silloinkin piti olla villapaidat päällä). Pystykorvia ei pakkanen haitannut ja ne viihtyivätkin ulkona pidempään.

Kylmempää keliä oli luvassa, mäyräkoirien ulkoiluhalut vähenivät sitä mukaa, kun pakkanen kiristyi, mutta onneksi tuvassa vilttien alla oli mukavaa ja lämmintä. Kuinka ollakaan talven pakkasennätys sattui tälle reissulle: keskiviikkoaamuna oli mittarissa -35 astetta. 

Loppuviikoksi piti palata töihin, mutta seuraavaa mökkireissua odotetaan jo. Jospa silloin olisi vanhan ajan keväthanget: hankikanto ja häikäisevä auringonpaiste...

Ikinuori Hilma 12 vuotta

Laumamme vanhin täyttää tänään 12 vuotta. Sitä ei kyllä usko kukaan, eivät ainakaan ne vastaantulijat, jotka lähes päivittäin kysyvät: "Onko tuo ihan pentu?"

Hilma on edelleen sitä mieltä, että kun lenkillä ollaan, niin liikutaan, hidastelijat ja pysähtelijät älkööt vaivautuko mukaan. Hilman ikimuistoisiin urheilumeriitteihin kuuluvat dobermannin ohittaminen canicross-kisoissa ja Iivo Niskasen ohittaminen Puijon montussa. Canicross-kisoista on jo useampi vuosi, legendaarisesta Iivo-ohituksesta hiukan vähemmän, mutta pienen kaniinimäyräkoiran vauhti ei ole noista päivistä hidastunut. Tällä viikollakin mentiin niin, että lumi vain pöllysi.

Toivottavasti Hilmalla on edessä vielä monta, monta vauhdikasta ja tervettä vuotta!

Työt jatkuvat, toivottavasti

Lukukoira pääsi taas pitkästä aikaa hommiin. Kuopiossa koronatilanne on viime viikkoina ollut perustasolla, joten päätimme kirjastossa, että suunnittelemme alustavasti Sylvin lukuajat koko keväälle. Perutaan sitten aikoja, mikäli koronatilanne muuttuu tai rajoitukset kiristyvät.

Sylvi oli tietenkin innoissaan, kun pääsi taas töihin. Ja niin olivat lukijatkin, kun pääsivät lukemaan Sylville. Yhteinen lukuhetki on aina juhlaa. Toivotaan, että näitä lukemisen juhlahetkiä pystytään tarjoamaan pitkin kevättä!

Viime viikolla Sylvi näkyi myös Kuopion katukuvassa, kun Sylvin virtuaalista lukuhuonetta mainostettiin ulkomainostauluissa. Onneksi meillä on myös tämä varasuunnitelma, jos oikeat lukuhetket joudutaan perumaan. Kuljetaan toiveikkaina kevättä ja rokotuksia kohti ja pysytään terveinä!