Hyvin nuuhkittu!

Viikonloppuna osallistuttiin Sylvin kanssa Nose Workin jatkokurssille. Peruskurssin suorittamisesta on reilu puoli vuotta,  eikä ominpäin ole treenattu (tietenkään), mutta jotain sentään muistettiin eikä tarvinnut ihan alusta aloittaa.

Pieni kertaus oli kuitenkin paikallaan, eli aluksi koirat muistelivat hetken kouluttajan kanssa, mitä pitikään haistella, ja sitten päästiin tosi toimiin. Sekä lauantaina että sunnuntaina oli treenejä kahdessa erässä ja päästiin testaamaan sisä-, ulko- ja ajoneuvoetsintää useampaan kertaan. Hajua etsittiin laatikoista, tuolin alta, kansioiden välistä, seinästä, autonrenkaasta,  hyllyn päältä. Välillä haju oli niin korkealla, että ohjaajan piti nostaa koiraa (ja siis ymmärtää, missä vaiheessa koira kaipasi nostoapua...). 

Tehtävät olivat mukavan erilaisia myös vaikeusasteeltaan: välillä Sylvi löysi hajun miltei heti, välillä piti kiertää useampi lenkki ennen kuin oikea paikka löytyi. Ja välillä ohjaajakin tajusi, milloin koira oli tehnyt löydön, ihan ilman kouluttajan klikkeröintiä (lähinnä silloin kun Sylvin ilme kertoi "voisitko nyt oikeasti tajuta, että se on tässä"). 

Viikonlopun intensiivikurssi oli kiinnostava ja kaikin puolin onnistunut. Ja kyllä nose work kiinnostaa jatkossakin, kunhan sopiva kurssi taas löytyy. 

Juhannusta kavereiden kanssa

Juhannusta vietettiin tutussa porukassa, rantauduimme saareen perjantaina illansuussa ja maanantaina palattiin kaupunkiin. Saarioleilu koirien kanssa on hyvin mutkatonta, kun ei tarvitse vahtia, missä ne ovat ja mitä tekevät - pienellä saarella tuskin onnistuvat mitään vaarallista puuhaa keksimään. Muutenkaan ei turhaan stressata: perinteenä on, että kaikki ihmiset ja koirat saavat olla niin omissa oloissaan kuin tahtovat ja tehdä juuri sitä, mitä huvittaa, kunhan ruokahuolto toimii sekä kaksi- että nelijalkaisille.

Saimakin oli saaressa heti kuin kotonaan. Juhannuksen aikaan pentu pääsi kokeilemaan monia asioita ensimmäistä kertaa: venematkailua, makuupussissa nukkumista, grillimakkaran syömistä... ei ihme, että iltaisin väsytti. 

Loma jatkuu ja kohta matkataan omalle mökille. Jospa siellä ei olisi ihan yhtä helteistä kuin täällä kaupungissa.

Doboa ja muita harrastuksia

Koiraharrastuksetkin ovat päässeet jatkumaan koronatauon jälkeen. Sylvin tokoryhmän kanssa tavattiin muutaman kerran ennen kuin toko jäi kesätauolle, kevätdobo puolestaan vaihtui kesädoboksi, joka jatkuukin innokkaiden treenaajien toiveesta koko heinäkuun. 

Sylvi oli jo selvästi odottanut harrastusten alkamista, ja tokotunnilla otettiin sitten treeneistä kaikki ilo irti tekemällä hiukan ylimääräisiäkin kuvioita ja säntäämällä kesken kaiken opettajan luokse. Eikä opettajakaan sitten malttanut olla rapsuttelematta, vaikka normaalisti kesken tunnin ei opettajaa moikkaillakaan (ainoastaan Hilmalla on ollut siihen yksinoikeus). 

Toisaalta tauot yleensä tekevät ihan terää, sen aikana asiat ja opit jotenkin loksahtavat koiran päässä paikoilleen. Varsinkin dobossa sen huomaa: yhtäkkiä liike, jota on hinkattu kuukausikaupalla, onkin ihan helppo eikä sen tekemisessä ole enää mitään ongelmaa. Sylvi löysi takajalkansa ja osaa nyt sujuvasti asetella ne  puolipalloille tai peruuttaa tasapainotyynyn päälle, aivan kuin siinä ei olisi mitään haastetta ollutkaan. Saa nähdä, löytyykö dobossa kesän mittaan myös Sylvin kateissa oleva vyötärö...

Saimakin pääsi vihdoin viimein pentukurssille ja harjoittelemaan hallilla oloa ja porukassa treenaamista. Ensimmäiset kerrat hallilla jännitti, kun hallissa oli useampi äänekäs koira ja haukku kaikui, mutta nyt treenaaminen sujuu jo ihan reippaasti. Korona-ajan pennulle tekee todella hyvää päästä kunnolla ihmisten ja koirien ilmoille, ja pentukurssilta löytyi myös uusi leikkikaveri: pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira Elvis. 

Pentukurssin lisäksi on käyty myös  puppy fit -tunneilla, ja se onkin Saiman mielestä ihan parasta: pääsee harjoittelemaan temppuja ja kokeilemaan erilaisia välineitä: rimojen ylityksiä, korokkeille kiipeämistä, vadissa pyörimistä, tasapainotyynyllä taiteilemista. Elokuussa toivottavasti alkaa uusi puppy fit -kurssi, katsotaan sitten, mitä muuta syksyn harrastuskalenteriin mahtuu. Silloinhan toivottavasti myös Sylvin työkalenteri alkaa täyttyä.

Sylvi tutustuu Ponkuun ja Peetuun, osa 5

Ponku, Peetu ja helppo nakki -kirjan seikkailut päättyvät juhlatunnelmiin. 

Kiitokset Veeralle lukuhetkistä sekä kirjan tekijöille siitä, että saimme luvan kuvata lukutuokiot! 

Lukukoira Sylvi tutustuu Ponkuun ja Peetuun - osa 5 from Kirjastokaista on Vimeo.

Sylvi tutustuu Ponkuun ja Peetuun, osa 4

Ponkun ja Peetun seikkailut jatkuvat, nyt ollaan lukukoirahommissa!

Lukukoira Sylvi tutustuu Ponkuun ja Peetuun – osa 4 from Kirjastokaista on Vimeo.

Sylvin kesälukuhaaste

Sylvi haastaa lukemaan kesälläkin!

Pelin muodossa oleva lukuhaaste sopii n. 6-9 -vuotiaille ja sen aikana luetaan kuusi kirjaa. Sylvi vinkkaa haastekohtiin sopivia kirjoja, mutta kirjat saa halutessaan valita myös itse. Pelin aikana selviää myös, mitä kaikkea Sylvi puuhaa kesän aikana.

Pelaamaan pääset näin:
- mene mobiililaitteella sivulle https://play.seppo.io

- kirjaudu pelaajana koodilla 8B3F49
- ensimmäinen tehtävärasti on kuvan oikeassa yläreunassa koivun luona, sen jälkeen seurataan tassunjälkiä aina seuraavalle rastille.

Mukavia lukuhetkiä!

Saimastakin saunakoira

Nyt kun Saimalla on ikää reilut viisi kuukautta, voinee todeta, että siitäkin on hyvää vauhtia tulossa mitä oivallisin saunakoira. Muutaman kerran on kokeiltu, miten pentu viihtyy lauteilla ja kokeilu tuotti tulosta: nyt Saimakin jonottaa saunaan siinä missä Sylvikin.  Mitä isot edellä, sitä pienet perässä pitää paikkansa siis tässäkin asiassa.

Hilma sen sijaan ei saunomisesta piitaa. Muutaman kerran on Hilma otettu lautelle, mutta se ei selvästikään viihdy eli ei sen jälkeen enää olla edes kokeiltu. Sinänsä jännittävää, kun laumastamme nimen omaan Hilma viihtyy siellä, missä on lämmintä: sisällä paksun peittovuoren alla ja ulkona auringon paahteessa mahdollisimman kuumassa. Mutta saunalle Hilma ei lämpene.

Mutta nyt siis lauteilla makoilee kaksi tyytyväistä mäyräkoiraa - eikä sinne enempää mahtuisikaan. Saima joutuu toistaiseksi tyytymään hyvin maltilliseen löylyaikaan ja vain yhteen kierrokseen, Sylvi sen sijaan on sitä mieltä, että vähintään kolme löylykierrosta on paikallaan, välillä pihalle jäähdyttelemään ja juomaan vettä ja sitten taas lauteille. Ja kesähän on saunakoirille parasta aikaa: mökillä sauna lämpenee useamman kerran viikossa ja parhaassa tapauksessa pääsee savusaunaankin.

Sylvi tutustuu Ponkuun ja Peetuun, osa 3

Ponkun ja Peetun tarina jatkuu! Ponkusta tulee lukukoira...

Lukukoira Sylvi tutustuu Ponkuun ja Peetuun – osa 3 from Kirjastokaista on Vimeo.

Kotiseuturetkeilyä Telkkämäellä

Mökkireissun yhteydessä piipahdettiin parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalla Telkkämäen perinnetilalla. Telkkämäki on kokonaisuudessaan varsin idyllinen miljöö: tilan pihapiiri ja rakennukset on entisöity 1900-luvun kaavilaiseksi perinnemaisemaksi. Kesäisin pihapiirissä on myös myös maatiaisrotuisia lampaita, hevosia, kanoja ja lehmiä, mutta harmillista kyllä eläimet eivät vielä olleet asettuneet taloksi.

Telkkämäellä on paitsi perinnetila myös pieni luonnonsuojelualue, ja siellä on myös kaksi luontopolkua: Laidun kierto ja Rietulan kierto. Laidun kierto kiertää nimensä mukaisesti metsälaitumen ja Rietulan kierto kulkee metsässä. Poluilla pääsi ihailemaan metsän lisäksi myös taidokkaasti tehtyä pisteaitaa sekä kulkemaan perinteisillä kapulasilloilla.

Telkkämäen perinnetilalla voi myös tutustua kaskiperinteseen. Aluella kasketaan näytösluonteisesti edelleen vuosittain. Tänä vuonna kaskeamisnäytöksiä ei koronan takia mainostettu, mutta vahingossa osuimme nyt paikalle. Pääsimme siis ihan yllättäin aikamatkalle ja haistelemaan aitoja kaskisavuja!