Pääsiäislomaa

 

 

Pääsiäislomaa vietettiin mökillä kolmeen pekkaan Sylvin ja Saiman kanssa, Hilma on edelleen putkiremonttievakossa kakkosomistajansa luona. Onneksi Hilma viihtyy evakkolaumassa oikein hyvin; kuten tarkkasilmäiset huomasivat parin viikon takaisesta postauksesta, Hilma piipahti tuolloin mökillä, mutta vieraiden tehdessä lähtöä se ei suinkaan ilmoittanut jäävänsä mökille kotilauman kanssa vaan riemusta kiljuen säntäsi lähtevään autoon. Katsotaan, missä vaihessa kevättä Hilma kotiutuu, mutta toistaiseksi mennään näin hajautetusti.

Mökillä oli lunta vielä yllättävän paljon. Aamuisin oli sen verran hankikantoa, että päästiin jäälle kulkemaan. Pysyteltiin tiiviisti rannan tuntumassa, ja vaikka kauempana näkyi moottorikelkkailijoita, ei uskallettu lähisaariakaan kiertämään. Keskemmällä näytti olevan myös sen verran vettä jään päällä, ettei senkään vuoksi kiinnostanut lähteä kauemmas kuljeskelemaan. Rantalenkki riitti meille hyvin. 

     

Sylvi sai kulkea lenkeillä mukana, mutta ihan ominpäin sitä ei vielä päästetty juoksentelemaan. Onneksi houkuttelevin jänisaika näytti taas olevan takanapäin, joten Saima sai olla myös pihalla vapaana. Pihalla riittikin tutkittavaa: saunan takaa löytyi kuollut pyy, jonka Suuri Metsästyskoira suurena aarteenaan kuljetti mökin portaiden eteen. Onneksi mäyräkoira ei sentään syönyt sitä, vaan pyyparka päätyi tunkiolle villimpien syöjien ruoaksi. Sisätiloissakin Saimaa kiinnosti, mitä ulkona tapahtuu, joten se mielellään asettautui pitkäksikin aikaa oman Avara luonto -ohjelmansa ääreen...

Kuten hyvään lomaan kuuluu, lukemista oli mukana mukava pino: dekkareiden vastapainoksi vähän Savonia-lukemistoakin. Herkkuihin panostettiin, suklaata oli tarjolla munina ja levyinä ja koirille oli hankittu pussillinen lampaankorvia. Herkut tekivät hyvin kauppansa, mutta onneksi eivät loppuneet kesken. Ja kun mökillä nukutti taas erityisen hyvin, pääsiäisloma oli meille kaikille Loma isolla ällällä.

Lukuviikko oli lukemisen juhlaa!

 

 

Viime viikko oli valtakunnallinen Lukuviikko, joten lukukoirallakin oli normaalia enemmän puuhaa. Viikko aloitettiin Lukukirjo-hankkeen merkeissä Pyörön kirjastossa. Niin kuin arvattiinkin, eka-tokaluokkalaisten ryhmä oli Sylvistä innoissaan, eikä ketään tarvinnut houkutella lukemaan.

Ekaluokkalaisten kanssa jatkettiin myös torstaina, kun Rajalan koulun ekaluokkalaiset tulivat omaan lähikirjastoonsa tapaamaan Sylviä. Tämä on koulun kanssa jo ihan perinne: kun lukemista on treenattu vuosi, päästään "palkinnoksi" lukemaan lukukoiralle. Samasta koulusta tuli myös yksi MOK-viikkoa viettävä luokka tapaamaan Sylviä.

Kun lauantaina oli vielä Sylvin oma lukuvastaanotto kirjastolla, oli lukukoiran viikko sangen työntäyteinen. Normaalisti töitä on maksimissaan kerran viikossa, mutta kun Lukuviikkoa vietettiin, niin ymmärrettävästi siihen kasaantui paljon kaikenlaista. Koska Sylvi on niin konkari ja työorientoitunut, uskallettiin kuitenkin ottaa normaalia enemmän työkeikkoja. Eikä todellakaan tarvinnut huolestua siitä, olisiko tällainen supertyöviikko liian rankka: lauantaiaamuna lukukoira lähti töihin innoissaan  ja kuunteli lukijoita ihan yhtä suurella antaumuksella kuin maanantainakin.

Viime viikolla saimme myös tiedon, että Lukukirjo-hankkeemme pääsee esittäytymään kirjastoalan kansainväliseen kongressiin Dubliniin heinäkuussa. Ihan huippujuttu saada hankkeelle tällaista näkyvyyttä! Sylviä ei valitettavasti voida ottaa reissuun mukaan, mutta lukukoirasta taatusti puhutaan. Nyt sitten vain askartelemaan posteria.

Hankekuulumisia ja näyttelymatkaajia

Syksyllä alkanut  Lukukirjo-hanke jatkuu taas! Pyörön koulun työpajojen piti alkaa jo tammikuussa, mutta koronatilanteen vuoksi aloitusajankohtaa jouduttiin siirtämään useampaan kertaan. Ja nyt voidaan todeta että olikin ihan hyvä, että työpajoja piti siirtää, ei tarvinnut Sylvin sairausloman takia perua mitään.  Sanataideohjaaja Riikkamaria aloitti oman osuutensa luokkien kanssa jo toissa viikolla ja Sylvi pääsi mukaan tällä viikolla. 

 
Sylvi oli tosi onnellinen, kun pääsi taas töihin, ja lukukoiran sairauslomaltapaluu huomiotiin peräti Itä-Suomen uutisissa! Ensimmäinen työpaja oli kolmos-kuutosluokkalaisille ja kaikki olivat innoissaan, kun saivat lukea Sylvin kanssa. Tässä luokassa on usein mukana myös opettajan oma koira, ja oppilaista huomasikin, että he kaikki olivat tottuneita koiriin. Kaikki sujui oikein mallikkaasti ja ensi viikolla hanke jatkuu eka-tokaluokkalaisten kanssa.

Perjantaina töiden jälkeen lähdettiin mökille lämmittämään tupaa vieraita varten. Illalla saapuivat etelän vieraat, joista osa jatkoi aamulla varhain matkaa Kajaanin koiranäyttelyyn. Etukäteen hiukan mietittiin, miten yöpyminen onnistuu, kun porukassa oli kaksi ihan vierasta koiraa (bullmastiffeja), mutta ihan turhaan epäiltiin. Kun ensimmäiset tulijat olivat tuttua laumaa, vieraatkaan eivät herättäneet sen kummempaa mekkalaa, ja niin omat kuin vieraatkin koirat käyttäytyivät mallikelpoisesti. Kyllä mökkiin ainakin 11 koiraa mahtuu yöpymään ja mäyräkoiria olisi voinut olla vielä ainakin puoli tusinaa lisää. 

Lauantaina kun näyttelymatkaajat esittäytyvät kehässä, muu porukka nautti aurinkoisesta kelistä jäällä ja muustakin mökkielämästä. Kun ulkona sai juosta vapaasti, oli sisällä varsin tyytyväistä ja rauhallista porukkaa. 

 

Kavereiden kanssa oli kivaa, mutta kun vieraat lähtivät, olivat mäyräkoirat melkoisen uupuneita. Onneksi sunnuntaina ehti vielä nautiskella hetken omasta rauhasta ja auringonpaisteesta ennen arkeen paluuta.