lauantai 23. helmikuuta 2019

Vierailtiin Pohjois-Savon opistolla

Pohjois-Savon opistolla on parhaillaan menossa vuoden kestävä eläintenkouluttajalinja, jolla opiskellaan eläinten käsittelyä ja hoitoa sekä eri eläinlajien kouluttamista. Koululla käy kurssin aikana kaikenkarvaisia vieraita, ja myös Sylvi pyydettiin vierailulle kertomaan lukukoiran koulutuksesta ja työstä.

Heti luokkaan saavuttaessa huomattiin, että kyse tosiaan on eläntenkoulutuslinjasta: luokassa oli ihmisten lisäksi myös lintuja ja gerbiilejä.  Mäyräkoiran mielestä siis todella mahtava paikka! Etenkin neitokakadut kiinnostivat Sylviä, mutta koska ne eivät olleet saamastaan huomiosta ihan yhtä innostuneita, viriteltiin häkin alaosaan lisäsuoja. Sen jälkeen Sylvikin malttoi keskittyä edustustehtäväänsä.

Päivä aloitettiin kertomalla, mitä lukukoiratoiminta on ja millainen koira sopii lukukoiraksi. Sen jälkeen puhuttiin lukukoirien koulutuksesta ja siitä,  mitä kaikkea lukukoiran (ja ohjaajan) olisi hyvä osata. Opiskelijoita tietysti kiinnosti myös se, miksi juuri Sylvistä tuli lukukoira ja miten se koulutettiin. Kerrottiin myös mäyräkoirista yleensä ja meidän laumastamme erityisesti.

Lukukoira pääsi myös tutustumaan opiston kirjastoon - totta kai -  ja poseeraamaan siellä digitaidelinjalaisille. Vaikka Sylvi onkin tottunut kuvauksiin, oli hiukan haastavaa, kun kamerat räpsivät monesta suunnasta eikä tiennyt, mihin suuntaan olisi pitänyt katsoa. Välillä piti poseerata lukijan kanssa, välillä kirjahyllyn edessä, välillä otettiin ryhmäkuvia... Onneksi oli myös herkkuja tarjolla!

Ja tuskin olimme ehtineet kotiin, kun sähköpostiin jo tuli ensimmäiset kuvat, joita mekin saamme käyttää.

Kiitokset kaikille mukavasta ja mielenkiintoisesta päivästä. Sylvi olisi heti valmis tulemaan eläintenkouluttajakurssille, etenkin jos pääsisi kouluttamaan muutamaa siivekästä...





(Kuvat: Olli Punto)

maanantai 18. helmikuuta 2019

Puoli vuotta vapautta!


(Kuva: Suvi Pitkänen)

Tänä maanantaiaamuna ei herätyskello soinutkaan perinteiseen tapaan. Lauman ihmisjäsen jäi vuorottteluvapaalle ja palaa takaisin kirjastohommiin vasta elokuussa. Saa nähdä, alkavatko koirat ihmetellä, kun arkirytmi muuttuu. Ainakin Tyyne ja Hilma arvostavat sitä, ettei tarvitse herätä aikaisin ja lähteä ulos ihan kesken unien.

Sylvi ei halunnut vuorotteluvapaalle (ei liene yllätys...) vaan jatkaa lukukoiran vastaanottoja kirjastolla hiukan harvennetulla aikataululla. Muutama koulukeikka on kevääksi sovittu ja jotain muutakin varmaan tulossa, mutta enimmäkseen kalenteri on tyhjä: halutaan olla vapaita tulemaan ja menemään ihan miten huvittaa.

Nyt meillä on aikaa kulkea metsässä, retkeillä, mökkeillä, lukea, matkustaa, ihan vain olla. Katsotaan, miten nopeasti puoli vuotta menee...

perjantai 15. helmikuuta 2019

Lukuloikkia Savossa

Tammi-helmikuussa Sylvi pääsi mukaan Lukuloikkia Savossa -hankkeeseen ja tutustumaan Kuopion naapurikuntien koululaisiin. Sanataidekoulu Aapelin ja Kuopion kaupunginkirjaston yhteistiimi kävi viiden viikon aikana yhteensä seitsemällä paikkakunnalla.

Sylvi vieraili ykkösluokissa kertomassa lukukoirista ja lukukoiran työstä. Luokille luettiin ääneen Ponku, Peetu ja rikotun repun keissi -kirjaa, ja jännittävän tarinan innoittamana Sylvikin päätti ryhtyä etsiväkoiraksi. Oppilaat pääsivät ratkomaan koodiavaimen avulla Sylvin salakirjoitusta, ja lopuksi kaikille annettiin muistoksi luku- ja etsiväkoirapinssit.

(Kuva: Suvi Pitkänen)
Sanataidekoulu Aapelin Riikkamaria puolestaan laittoi sählymailat heilumaan ja piti draamavinkkausta nelosluokkalaisille. Vinkkaus rakentui Sählymestarit-kirjasarjan päähenkilön Vilpun ympärille, ja oppilaat pääsivät heti aluksi osallistumaan pukemalla vinkkaajan Vilpun hahmoon. Vinkkauksen aikana siirryttiin sujuvasti kirjasta toiseen ja samaan kokonaisuuteen saatiin yhdistettyä peräti kuusi kirjaa: Kahden perheen Ebba, Laulavat lenkkitossut, Tähtikissa, Kepler 62: Kutsu, Noitapeili sekä Sählymestarit: Jyrsijöiden haaste.


Lukuloikkakiertueen aikana käytiin Keiteleellä, Karttulassa, Maaningalla, Tervossa, Rautalammilla, Vesannolla sekä Suonenjoella ja tavattiin yhteensä lähes kolmesataa eka- ja nelosluokkalaista. Sylvi viihtyi luku- ja etsiväkoiran roolissa, vaikka reissupäivän jälkeen vähän väsyttikin. Lukulähettilään työ on vaan ihan parasta!

lauantai 2. helmikuuta 2019

Kokeiltiin doboa


Lukukoiratyön vastapainoksi Sylvi haluaa myös harrastuksia. Vuosien varrella ollaan tehty kaikenlaista: käyty tokossa, rallytokossa ja temppukursseillakin. Nyt sitten päätettiin kokeilla doboa, kun tuttu ohjaaja Suvi järjesti alkeiskurssin.


Dobo on melko uusi, suomalaisen Camilla Peuran kehittämä laji, jossa koira ja ohjaaja jumppaavat ja venyttelevät erilaisten välineiden kanssa. Liikkeet parantavat tasapainoa, notkeutta ja kehonhallintaa  sekä lisäävät lihaskuntoa. Dobossa on mukavaa myös se, että se on koiraharrastuslaji, jossa ei kilpailla!

Ainakin Sylvin mielestä uusien temppujen opettelu on ollut hauskaa. Tähän mennessä on harjoiteltu mm. dobopallon päällä pysymistä, tasapainotyynyn kiertoa etutassut tyynyllä, tasapainotyynylle peruuttamista sekä puolipallojen päällä seisomista. Venyttely ei ole ihan niin kiinnostavaa, mutta sekin menee, kun on nameja tarjolla.



Dobo on koiralle sekä fyysistä että aivojumppaa, ja tunnin jälkeen jopa Sylviä väsyttää. Kun kotiin päästään, voi heti kaivautua peiton alle nukkumaan. Ja kyllä ohjaajakin dobon vaikutukset tuntee - viimeistään seuraavana päivänä...

(Kuvat: Suvi Pitkänen)