keskiviikko 14. elokuuta 2019

Tokoa pitkästä aikaa


Kuinka ollakaan palasimme taas tokoharrastuksen pariin. Tällä kertaa Sylvi on treeniryhmän seniori, muut ryhmäläiset ovat pentuja ja nuoria koiria, mutta se ei meitä haittaa, päinvastoin. Ainakin ensimmäisen treenikerran perusteella voi olettaa, että luvassa on oppimisen ja onnistumisen iloa, naurua ja välillä villiäkin menoa. Tokon ei tarvitse olla vakava ja totinen laji.

Sylvi oli kovin innoissaan, kun pääsi taas pitkästä aikaa hallille.  Vihdoinkin alkoi tapahtua tylsähkön kesän jälkeen! Tokoliikkeiden tarkkuus ei ollut ihan priimaa, mutta intoa oli sitäkin enemmän. Ja kummasti vain asiat palautuivat sekä koiran että ohjaajan mieleen ja motivaatiota riitti uusienkin juttujen opetteluun.

Koska kurssilaiset ovat hyvin eritasoisia, jokainen miettii kurssin aluksi oman tavoitteensa ja siihen sopivan projektin.  Sylvin kanssa emme (edelleenkään) tähtää kisoihin, vaan treenaamme siksi, että se on kivaa ja koira kaipaa tekemistä. Samalla mietitään, miten opittuja tai uusia taitoja voisi hyödyntää lukukoiran työssä. Projektiksi on siis alustavasti päätetty noutaminen ja kaukokäskyt, jotka molemmat sopivat hyvin lukukoiran repertuaariin. Jos lukijan on hankala päättää, mitä haluaisi lukea tai jos lukeminen ei jostain muusta syystä oikein lähde käyntiin, lukukoira voi valita ja hakea lukijalle omasta mielestään sopivan kirjan. Sylvin suosittelemaan kirjaan taatusti tartutaan!



torstai 8. elokuuta 2019

Hyvää kansainvälistä kissanpäivää!



Meillä kylläkin on vietetty paikallista kissanviikkoa, kun vuorossa oli tämän kesän toinen kissanhoitorupeama. Viikko sujui rauhallisissa tunnelmissa, ja koirat olivat tyytyväisiä, kun välillä pääsivät nauttimaan kissan nirsoamia purkkiruokia. Tosin kissa taisi tajuta, että koirille ruoka kyllä kelpasi, kun viikon loppua kohti nirsoilu kummasti väheni. Mieluummin ruoat omaan suuhun kuin koirien kitaan.

Tänä kesänä Marlena-kissa on lomaillut mökillämme miltei pari kuukautta, eli koirat ovat saaneet ihan kunnon annoksen kissa-arkea. Siitä huolimatta kissan touhut välillä hämmästyttävät mäyräkoiria - ja kissaa täytyy ihmetellä ihan suu auki.


maanantai 5. elokuuta 2019

Lähiretkeilyä ja geokätköilyä


Sunnuntaina suunnattiin mökkinaapureiden kanssa Pisalle. Pisan retkeä suunniteltiin jo kesäkuussa, mutta nyt vihdoin viimein päästiin porukalla liikkeelle. Ja kannatti odotella tähän asti: aurinko paistoi pitkästä aikaa eikä hyttysistä enää ollut harmia.

Tyyne jätettiin suosiolla mökille odottamaan, seniorista ei ole enää Pisan rinteitä ja kivikoita kulkemaan. Onneksi Tyyne ei pannut pahakseen sitä, että sai jäädä omaan petiinsä nukkumaan, päinvastoin. Ja Sylvi ja Hilma olivat sitäkin innokkaampia, kun pitkästä aikaa pääsivät patikoimaan. 




Pisan metsissä ja kallioilla kelpasi taas kulkea. Tällä kertaa ei menty Pisan kierrosta vaan käveltiin Pirunkellarille ja takaisin, joten maisemia tuli katsottua vähän eri suunnasta kuin normaalisti. Näkötornin huipulla tuuli aika tavalla; huimapäät kiipesivät katsomaan maisemia, ei niin huimapäinen jäi suosiolla maan pinnalle koirien seuraksi.






Mökkinaapureiden opastuksella päästiin myös tutustumaan geokätköilyyn. Pisan reitin läheisyydessä oli useampikin kätkö, ja niitä etsiessä jouduttiin vähän poikkeamaan poluilta varvikkoon. Yksi kätkö jäi harmittavasti löytymättä, vaikka sitä kolmen ihmisen ja kahden koiran voimin etsittiin - mutta sehän on vain hyvä syy palata tällä(kin) porukalla Pisalle uudelleen.



lauantai 3. elokuuta 2019

Suunnitellaan syksyä


Elokuun alun kunniaksi täytyi hiukan miettiä syksyä, kirjastoltakin pyydettiin jo syksyn lukuvastaanottojen ajat tiedotusta varten. Vuorotteluvapaan jälkeen palataan taas normaaliin arkeen eli lukuvastaanottoja on useampi per kuukausi - tämä ilahduttanee sekä lukijoita että lukukoiraa.

Lomailun jälkeen aktivoidutaan myös harrastuksissa. Kuinka ollakaan ilmoittauduttiin taas toko-kurssille, ihan vain Sylvin mieliksi. Saa nähdä, miten tottelevaisuus alkaa sujua pitkän tauon jälkeen vai ovatko tokoliikkeet kokonaan kadonneet sekä koiran että ohjaajan mielestä. 

Dobosta innostuttiin kevään mittaan niin, että sitäkin jatketaan. Hieman (aivo)jumppaa lukukoirahommien vastapainoksi. 

Näillä suunnitelmilla mennään, katsotaan, mitä muuta syksy tuo tullessaan. Nyt kun suunnitelmat ovat kalenterissa, ei niitä tarvitse sen enempää mietiskellä. Lomaa on vielä muutama viikko jäljellä, eli nyt vain nautitaan elämästä ilman aikatauluja - kun vielä voidaan.




tiistai 30. heinäkuuta 2019

Kavereiden luona hoidossa


Reilu viikko sitten lauma jakaantui: ihminen pakkasi rinkan ja lähti viikoksi patikoimaan Unkariin, koirat puolestaan matkasivat kavereiden luo hoitoon.

Tyyne vietti rauhallista mökkiviikkoa saaressa cavalierin ja susikoiran kanssa. Sylvillä ja Hilmalla sen sijaan oli huomattavasti aktiivisempaa eloa ja menoa spitzin ja porokoirapennun seurassa. Viikkoon mahtui pennun koulutusta, metsälenkkejä, koirahierontaa, kasvimaalla puuhastelua ja kesävieraiden kanssa seurustelua. Etenkin Hilma kuulemma suopeili kaikille normaaliakin enemmän, toivoi varmaan, että joku ystävällinen ihminen pelastaisi sen pikkupennun hampaiden ulottuvilta...

Nyt on taas lauma kasassa ja mökkielämä kutsuu. Suurkiitokset jälleen kerran koirien luottohoitajille! Omistaja saattoi reissata huoletta, kun tiesi, että koirat viihtyvät ja niistä pidetään hyvää huolta. Koko laumalla oli kaikin puolin onnistunut lomaviikko.