maanantai 11. marraskuuta 2019

Viikonloppuna harjoiteltiin Nose Workia

Sylvi ei viettänyt nenäpäivää vaan ihan kokonaista nenäviikonloppua. Osallistuimme nimittäin Nose Work -kurssille, ja uudessa lajissa riittikin ihmettelemistä sekä lauantaiksi että sunnuntaiksi.


Työvelvollisuudet verottivat hiukan kurssilla oloaikaa, kun lukukoiran piti lauantaiaamuna käydä pari tuntia uuden lastenosaston avajaisissa edustamassa. Kun muut kurssilaiset olivat tauolla, me saimme pikaopastuksen lajiin, ja sitten jo treenasimmekin muiden mukana.

Aluksi koirat harjoittelivat nuuskuttimen kanssa ilmaisemaan, mistä purkista eukalyptuksen haju löytyi, ja kun se alkoi sujua ongelmitta, otettiin mukaan myös häiriöhajuja. Yllättävän nopeasti koirat oivalsivat, mistä on kysymys, ja iltapäivällä kokeiltiin jo hajun etsimistä lattialla olevista laatikoista.

Sunnuntaina jatkettiin laatikoiden kanssa ja lopulta lattialla oli kymmenen laatikkoa, joista koiran piti ilmaista se oikea - ja ohjaajan tulkita, milloin koira on löytänyt oikean laatikon, mikä näin alkuvaiheessa oli yllättävän haastavaa. Välillä Sylvi selvästi oli sitä mieltä, että ohjaaja ei pysy kartalla, vaikka sille kuinka yrittäisi kertoa, missä mennään...

Sunnuntai-iltapäivällä tehtiin huone-etsintää ja lopuksi vielä haisteltiin, minkä tuolin istuinosan alta eukalyptus löytyi. Viikonloppukurssi oli juuri sopiva Nose Workin alkeiden opetteluun, ja tuolta pohjalta treenaamista voi jatkaa ominpäin kotona. Kuonotyöskentely on myös yllättävän vaativaa koiralle, sunnuntai-iltana Sylviä väsytti ihan kunnolla. Nose Work sopii siis mainiosti vaikka sadepäivän puuhaksi, jos lenkille lähteminen ei inspiroi, mutta koira kaipaa jotain aktivointia. Ainakin Sylvi ja kurssikaverinsa innostuivat heti tästä uudesta lajista.

keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Luku-urakka nimeltä Savonia

Laumamme ihmisjäsen sai tämän vuoden alussa kutsun raatiin, joka valitsee Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat sekä voittajan. Savonia-palkinto jaetaan vuosittain savolaiselle tai Savossa pidempään asuneelle kirjailijalle kyseisenä vuonna ilmestyneestä romaanista.


Koska Sylvi haluaa olla paikalla aina, kun luetaan, sekin on saanut kunnian osallistua Savonia-luku-urakkaan.  Lukukoiran antama tuki ja kannustus ovatkin olleet tarpeen: raatilaisilla on ollut luettavana lähes 80 kirjaa. Luettavien pinossa on ollut myös useampi lastenkirja, niitä Sylvi on saanut tutkia hiukan tarkemmin, kun on mietitty, sopisivatko ne myös lukuvastaanotoille.

Tänä vuonna ehdokkaat julkistetaan 15. marraskuuta ja palkinnon saaja 9. joulukuuta. Elämme jännittäviä aikoja!

lauantai 2. marraskuuta 2019

Lauma taas koossa


Hilman piti oleilla kakkosomistajansa luona alunperin vajaa kuukausi, mutta aikatauluihin tuli muutama muutos ja reissu venyi lähes kahdeksi kuukaudeksi. Eli vasta eilen työreissun päätteeksi haettiin Hilma ja matkattiin yhdessä junalla kotiin.

Muut koirat eivät Hilman poissaoloa mitenkään erityisesti noteeranneet ja Hilman paluuseenkin suhtauduttiin ihan kuin se olisi ollut vain parin tunnin reissulla jossakin. Eikä tainnut Hilmakaan sen kummemmin ihmetellä reissunsa pituutta tai ikävöidä kotiin. Suursnautseri-kääpiösnautseri-kääpiömäyräkoiralaumassa on oma paikkansa myös kaniinimäyräkoiralle ja sinne se sujahtaa ihan huomaamatta.

Nyt on tämän syksyn työreissut jo suurimmaksi osaksi takanapäin, eikä laumaa tarvitse ihan heti hajasijoittaa. Marraskuu pysytään kotinurkilla, toivottavasti.

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Halloween-lukuhaaste 2019

Olimme Sylvin kanssa ilmoittautuneet Yöpöydän kirjat -blogin emännöimään Halloween-lukuhaasteeseen, mutta kauhistuttavat ja noituvat kirjat jäivät nyt hiukan muiden kirjapinojen varjoon. Kyllä me kuitenkin jotain teemaan sopivaa ehdimme lukea:

E. L. Koningsburg: Ystäväni noitatyttö (105 s.)
Tämä ihana lapsuuden klassikko kuuluu ehdottomasti Halloween-kirjoihin.

Hannu Mäkelä: Herra Huu (119 s.)
Toinen klassikko, lukuvinkki saatiin Twitterissä lastenkirjailija Maria Kuutilta.

Siri Kolu: No on se nyt kumma, Taika Taksinen (221 s.)
Tässä oli lukukoiran iloksi mukana uusi hahmo: irlanninsusikoira Vappu.

Paula Noronen: Yökoulu ja vaarallinen operaatio (60 s.)
Uimahalleja ja viemäriseikkailuja - parasta pysyä kuivalla maalla, jos ei halua suinpäin seikkailuun.

Paula Noronen: Yökoulun pieni kauhukäsikirja (57 s.)
Nyt tiedämme, miten toimitaan, jos lukukoiralle tulee kutsu yökouluun.

Eppu Nuotio: Maailman viimeiset noidat (100 s.)
Tämä kuuluu myös Savonia-lukuprojektiimme (siitä lisää blogissa marraskuun puolella).

Magdalena Hai: Painajaispuoti ja kamala kutituspulveri (60 s.)
Painajaispuoti-kirjat ovat jo suosikkejamme! Lisää odotellaan.

Mila Teräs: Hotelli Hämärä ja kummituspurkki (61 s.)
Marsuja ja kummituksia...

Widmark, Martin: Frankensteinin kummajainen (77 s.)
Kirjassa seikkaili paitsi Frankensteinin kummajainen myös basset nimeltä Lontoo - lukukoira tykkäsi!

Anu Holopainen: kauhukännykkä (111 s.)
Uuden alakoululaisille tarkoitetun IIK-kirjasarjan ensimmäinen osa, pitänee lukea seuraaviakin.

Johanna Hulkko: Geoetsivät ja vaeltava aave (163 s.)
Tämä Halloween-lukuhaasteeseen sopiva Geoetsivät-kirja oli meiltä vielä lukematta, nyt korjasimme tilanteen.


Haasteisiin osallistuminen on aina mukavaa, ja meille se on myös yksi tapa tutustua monipuolisesti lastenkirjallisuuteen. Vuoden mittaan olemme suorittaneet myös Pientä Helmet-lukuhaastetta, siitäkin raportoimme täällä blogissa, kunhan koko haaste on saatu saatu valmiiksi. Toivottavasti vielä kuluvan vuoden aikana.





lauantai 26. lokakuuta 2019

Työpäivä, paras päivä


Ihan joka viikko ei ahkerallakaan lukukoiralla ole töitä, vaikka jos Sylvi saisi päättää, se olisi töissä monta kertaa viikossa. Mutta tänään Sylvin ei tarvinnut pettyä: aamukahvin jälkeen lähdettiin kävelemään kohti kirjastoa.

Kaikki lukuajat oli varattu, ja lukukoira sai kuunnella monenlaisia tarinoita Aku Ankasta Pekka Töpöhäntään. Ihan uusi kirjallinen tuttavuus oli terrieri Täplä;  koiranpentu vaikutti niin mukavalta, että pitänee lainata Täplä-kirjat kotiin luettaviksi ja vinkata niitä muillekin lukijoille.

Lukukoiran työpäivän kruunasi Leo-pojan mukanaan tuoma kirje - lukuhetkeä Sylvin kanssa on totisesti odotettu!