tiistai 25. helmikuuta 2020

Käytiin uimassa!

Sunnuntaina vietettiin lukukoiran työhyvinvointipäivää koirakylpylä Aaltotassussa. Aaltotassun väki kutsui meidät tutustumiskäynnille, ja Sylvi puolestaan kutsui mukaansa porokoirakaveri Kaislan.

Ennen altaaseen menoa koirat pestiin ja etsittiin niille sopivan kokoiset uimaliivit, sen jälkeen siirryttiin uimaosastolle. Ensikertalaisilla oli koko ajan uittaja mukana: ensin harjoiteltiin laskeutumista rampilta alas veteen ja takaisin rampille nousua. Sylvi ei ole mikään innokas uimari luonnonvesissäkään, joten ei edes kuviteltu, että se menisi oma-aloitteisesti veteen. Toisaalta se ei myöskään pannut pahakseen sitä, että se kannettiin veteen ja laskettiin sitten uimaan.

Molemmat uimarit kävivät uimassa useampaan kertaan. Porokoira oli innokkaampi uimari ja innostui lopulta hakemaan pallojakin vedestä. Sylviä kiinnosti enemmän kuivalla maalla tarjotut namit kuin veteen heitetyt lelut... Uimareissun lopuksi käytiin vielä uudestaan suihkussa ja sitten kuivateltiin tehopuhaltimen alla, niin että karkeakarvainen mäyräkoira oli lopulta sangen kiharakarvainen. Pitänee varata trimmausaika lähitulevaisuudessa..




Vaikka uiminen ei ihan Sylvin lempipuuhaa ollutkaan, vaikutti se sangen tyytyväiseltä työhyvinvointipäiväänsä. Uiminen oli kyllä yllättävän rankkaa, loppuilta vietettiin sohvalla nukkuen.

Kiitokset Aaltotassun väelle kutsusta ja mukavasta uintireissusta! Nyt kun tiedetään, miten uimalassa toimitaan, kokeillaan uimista varmaan uudestaankin.

lauantai 15. helmikuuta 2020

Kun aika pysähtyi

Aika on pysähtynyt, ja tämä viikko on kestänyt ainakin kuukauden.

Viikko sitten tiistaina matkattiin Tyynen kanssa Etelä-Suomeen, keskiviikoksi oli varattu aika sappirakon poistoon. Tyynellä oli huomattu ensimmäiset sappirakon muutokset jo neljä vuotta sitten, mutta lääkityksellä ja vähärasvaisella dieetillä oireet olivat pysyneet poissa ihan viime kuukausiin asti. Viimeisimmässä kontrollissa todettiin, että lääkitys ei oikein enää pure ja paras vaihtoehto olisi sappirakon poisto, mikä tosin ei ole ihan riskitön operaatio. Pahin vaihtoehto olisi se, että sappirakko repeäisi jossain vaiheessa omia aikojaan...

Keskiviikkoaamuna Tyyne vietiin eläinlääkäriasemalle luottolääkärimme hoiviin ja operaatio oli puoleltapäivin. Leikkaus sujui hyvin ja illaksi Tyyne pääsikin jo pois, opioideista hiukan tokkuraisena, mutta muuten ok. Näytti siltä, että toipuminen alkoi ihan hyvin ajoittaista ruokahaluttomuutta lukuunottamatta, ja perjantaina Tyyne jo kuljeskeli pihallakin haistelemassa sulaa maata.

Lauantaiaamuna kuitenkin Tyynen kunto yhtäkkiä romahti, ja veimme sen päivystykseen, missä se vietiin suoraan teho-osastolle. CT-kuvat kertoivat, että Tyynen keuhkot olivat todella huonossa kunnossa, eikä se oikein jaksanut hengittää edes lisähapen avulla. Vanhan koiran elimistö ei ollut  kestänyt leikkausta, osasyynä varmaankin Cushingin tauti, joka Tyynellä oli myös ollut pari vuotta.

Tyyne oli saanut parasta mahdollista hoitoa, mutta nyt se ei valitettavasti enää auttanut. Oli tullut aika tehdä parhaalle ystävälle viimeinen palvelus, niin raskasta kuin se onkin. Eläinlääkärin avustamana Tyyne nukahti sylissäni rauhallisesti ikiuneen.

Kiitos kaikesta Tyyne, pieni suuri mäyräkoira ja hyvää matkaa sinne jonnekin!




sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Tyyne 2.5.2007 - 8.2.2020


Kuinka suuren tyhjyyden voikaan lauman hiljaisin ja vähäeleisin koira jättää jälkeensä...
Tyyne, maailman paras pieni mäyräkoira, jolla oli suuren suuri sydän 💕.

lauantai 1. helmikuuta 2020

Työnteko on yhtä juhlaa!

Maanantaiaamuna jatkettiin lähikoulumme nelosluokkalaisten kanssa lukutsemppausprojektia. Ja oppilaat olivatkin tehneet Sylville yllätyksen: Vuoden kuopiolaiselle annettiin aikamoinen määrä onnittelukortteja ja pikkupakettejakin! Sylvi kiittää ja kumartaa, ja täytyy todeta, että tästä huushollista eivät herkut ihan heti lopu, niitä on juhlakalulle tullut kasapäin. Muu laumakin arvostaa sitä, että herkkuja tarjoillaan nyt normaalia enemmän ja monessa käänteessä. Kaikille kyllä riittää osansa ja kavereille myös.


Alkujuhlallisuuksien jälkeen siirryttiin tositoimiin eli lukemaan. Parituntinen vierähti taas nopeasti mukavien lukijoiden ja kirjojen parissa, ja onneksi keväälle on vielä ainakin muutama yhteinen lukuhetki luvassa.


Torstaina Sylvi oli pr-hommissa kirjastolaisten mukana esittelemässä tulevaa Tiedon ja tarinoiden korttelia. Onnitteluja ja rapsutuksia sateli edelleen, mutta Sylvin mielestä parasta taisi olla, kun pääsi tutustumaan museon paikalle tuomaan karhunpentuun. Koska karhu Beniä saa silitellä ja rapsutella vapaasti, Sylvikin sai haistella sitä ihan lähietäisyydeltä. Karhunpennun kuono oli niin kiinnostava, että sitä piti ihan nuolaista! Ja sitten pääsi vielä poseeraamaan yhdessä Benin kanssa, molemmilla nappikuonoilla oli muikeat ilmeet...

(Kuva: Ulla Ritvanen)

perjantai 24. tammikuuta 2020

Pieni Helmet-lukuhaaste 2020

Tänäkin vuonna aiomme Sylvin kanssa suorittaa Pienen Helmet-lukuhaasteen. Edessä on siis monta mukavaa ja mielenkiintoista lukuhetkeä tämän listan kirjojen parissa:

1. Kirja on vanhempi kuin sinä
2. Iloinen kirja
3. Kirja, jonka joku toinen valitsee puolestasi
4. Kirjassa kohdataan pelkoja
5. Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera
6. Kirjassa eksytään
7. Urheiluun liittyvä kirja
8. Kirjalla on kirjassa tärkeä rooli
9. Sinulle tuntematonta aihetta käsittelevä kirja
10. Kirja, jota luet yhdessä jonkun kanssa
11. Pidät kirjan ensimmäisestä lauseesta
12. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa
13. Kirjassa ollaan saarella
14. Tulevaisuudesta kertova kirja
15. Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva
16. Kirjassa pelastetaan ihminen
17. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla
18. Kirja on alun perin julkaistu kielellä, jota et osaa
19. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana
20. Tunnetun henkilön suosittelema kirja
21. Kirjassa lennetään
22. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan
23. Kirjassa on isovanhempia
24. Vuonna 2020 julkaistu kirja
25. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Entiseen tapaan haasteen etenemistä voi seurata lukukoira Sylvin somessa. Haastetta ei tarvitse suorittaa numerojärjestyksessä, mutta lähdemme kuitenkin liikkeelle kohdasta yksi: kirja, joka on vanhempi kuin sinä.  Kirjaksi valitsimme JP Koskisen kirjan Kauhea Gabriel Hullo: tämä on tarina pienestä pojasta nimeltä Gabriel Hullo, jota ystävät ja aaveet kutsuvat Kaapoksi. Kirja on julkaistu vuonna 2011 eli vuotta ennen Sylvin syntymää.

Pieni Helmet-lukuhaaste 2020 on siis korkattu ja mitä mainioimman kirjan parissa!