keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Halloween-lukuhaaste 2019

Olimme Sylvin kanssa ilmoittautuneet Yöpöydän kirjat -blogin emännöimään Halloween-lukuhaasteeseen, mutta kauhistuttavat ja noituvat kirjat jäivät nyt hiukan muiden kirjapinojen varjoon. Kyllä me kuitenkin jotain teemaan sopivaa ehdimme lukea:

E. L. Koningsburg: Ystäväni noitatyttö (105 s.)
Tämä ihana lapsuuden klassikko kuuluu ehdottomasti Halloween-kirjoihin.

Hannu Mäkelä: Herra Huu (119 s.)
Toinen klassikko, lukuvinkki saatiin Twitterissä lastenkirjailija Maria Kuutilta.

Siri Kolu: No on se nyt kumma, Taika Taksinen (221 s.)
Tässä oli lukukoiran iloksi mukana uusi hahmo: irlanninsusikoira Vappu.

Paula Noronen: Yökoulu ja vaarallinen operaatio (60 s.)
Uimahalleja ja viemäriseikkailuja - parasta pysyä kuivalla maalla, jos ei halua suinpäin seikkailuun.

Paula Noronen: Yökoulun pieni kauhukäsikirja (57 s.)
Nyt tiedämme, miten toimitaan, jos lukukoiralle tulee kutsu yökouluun.

Eppu Nuotio: Maailman viimeiset noidat (100 s.)
Tämä kuuluu myös Savonia-lukuprojektiimme (siitä lisää blogissa marraskuun puolella).

Magdalena Hai: Painajaispuoti ja kamala kutituspulveri (60 s.)
Painajaispuoti-kirjat ovat jo suosikkejamme! Lisää odotellaan.

Mila Teräs: Hotelli Hämärä ja kummituspurkki (61 s.)
Marsuja ja kummituksia...

Widmark, Martin: Frankensteinin kummajainen (77 s.)
Kirjassa seikkaili paitsi Frankensteinin kummajainen myös basset nimeltä Lontoo - lukukoira tykkäsi!

Anu Holopainen: kauhukännykkä (111 s.)
Uuden alakoululaisille tarkoitetun IIK-kirjasarjan ensimmäinen osa, pitänee lukea seuraaviakin.

Johanna Hulkko: Geoetsivät ja vaeltava aave (163 s.)
Tämä Halloween-lukuhaasteeseen sopiva Geoetsivät-kirja oli meiltä vielä lukematta, nyt korjasimme tilanteen.


Haasteisiin osallistuminen on aina mukavaa, ja meille se on myös yksi tapa tutustua monipuolisesti lastenkirjallisuuteen. Vuoden mittaan olemme suorittaneet myös Pientä Helmet-lukuhaastetta, siitäkin raportoimme täällä blogissa, kunhan koko haaste on saatu saatu valmiiksi. Toivottavasti vielä kuluvan vuoden aikana.





lauantai 26. lokakuuta 2019

Työpäivä, paras päivä


Ihan joka viikko ei ahkerallakaan lukukoiralla ole töitä, vaikka jos Sylvi saisi päättää, se olisi töissä monta kertaa viikossa. Mutta tänään Sylvin ei tarvinnut pettyä: aamukahvin jälkeen lähdettiin kävelemään kohti kirjastoa.

Kaikki lukuajat oli varattu, ja lukukoira sai kuunnella monenlaisia tarinoita Aku Ankasta Pekka Töpöhäntään. Ihan uusi kirjallinen tuttavuus oli terrieri Täplä;  koiranpentu vaikutti niin mukavalta, että pitänee lainata Täplä-kirjat kotiin luettaviksi ja vinkata niitä muillekin lukijoille.

Lukukoiran työpäivän kruunasi Leo-pojan mukanaan tuoma kirje - lukuhetkeä Sylvin kanssa on totisesti odotettu!



keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Syysloma on lukuloma

Syysloma on julistettu lukulomaksi ja siitä innostuneina tehtiin pitkästä aikaa Sylvi-video. Lukukoira pääsi kirjojen mukana seikkailemaan ja vähän aikamatkallekin...

Mukavaa lukulomaa kaikille!

Lukukoira Sylvin lukuloma from Kirjastokaista on Vimeo.

maanantai 14. lokakuuta 2019

Lukukoira Sylvin luontopolku

Sylvi on innokas metsässä kulkija, niinpä päätettiin Kuopion luonnontieteellisen museon kanssa tehdä Lukukoira Sylvin luontopolku -mobiilipeli. Peli on suunnattu 7-9 -vuotiaille (toki vanhempikin voi pelata), ja luontopolkurastit voi suorittaa yhden tai useamman metsäretken aikana. Pelin avulla tutustakin lähimetsästäkin voi löytyä yllätyksiä!

Sylvin luontopolulle pääset näin:
- mene mobiililaitteella sivulle seppo.io 
- kirjaudu pelaajana koodilla FF17D1 
- luontopolku alkaa vasemmassa yläreunasta

Mukavia metsäretkiä!



sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Mökkiviikonloppuna luettiin

Tällä kertaa vietimme hiukan pidempää viikonloppua mökkeillen: mentiin mökille jo torstai-iltana. Perjantaiaamupäivä meni Sylvillä työnteon merkeissä, kun kävimme Kaavin kirjastolla tapaamassa alakoulun tokaluokkalaisia. Viime kevään lukukoiravisiitti meni silloisilta ekaluokkalaisilta sivusuun luokkaretken takia, joten nyt korjattiin tilanne, ja tokaluokkalaiset pääsivät tapaamaan Sylviä. Lukeminen sujuikin jo oikein hyvin, ja eräs oppilaista jopa innostui kertomaan Sylville itse keksimänsä tarinan, jossa seikkaili poliisi nimeltä Sylvi sekä riikinkukko.

Viikonloppu oli melko sateinen, mutta se ei meitä mökkeilijöitä haitannut, sillä keskityimme lähinnä lukemiseen. Laumamme ihmisjäsenellä on parhaillaan menossa Savonia-luku-urakan loppukiri (tästä lisää myöhemmin...) ja lukemattomien kirjojen pino on edelleen melkoisen korkea. Tämä viikonloppu paransi tilannetta hiukan, luettiin niin antaumuksella, että uskollinen lukukoirakin uuvahti jossain vaiheessa. Mutta kyllä lukukoiran läsnäolo kannustaa aikuistakin lukijaa. M.o.t.



maanantai 7. lokakuuta 2019

Kotiseuturetkeilyä Von Wrightin veljesten maisemissa


Viikonloppuna käytiin lähiretkeilemässä eli kierrettiin Haminalahden kulttuuripolku. Polku kulki von Wrightin veljesten maalausten maisemissa - hienoja maisemia edelleen, vaikka ovatkin hiukan ajan saatossa muuttuneet.




Reitti oli merkitty hyvin (metsologolla, totta kai) ja polku oli hyvässä kunnossa. Infotauluissa esiteltiin paikan historiaa ja kuvat kertoivat, miltä maisemat ennen olivat näyttäneet. Näköalapaikoilta oli jyrkät pudotukset alas, varoituskyltit ja suojaköydet eivät olleet turhan takia.

Polku kulki hetkellisesti maantien laitaa ja hakkuualueen läpi, mutta enimmäkseen onneksi ihan metsässä. Polun loppupäässä oli myös komeita kallioita ja luola, johon luolakoiran tietenkin piti päästä tutustumaan.



Edellisenä päivänä satanut lumi oli jo miltei ehtinyt sulaa pois, mutta paikoin oli vielä lumilaikkuja ja puissa lumikuorrutus. Loppumatkasta lumisade alkoi uudestaan, mutta ei se reippaita retkeilijöitä haitannut. Portaissa ja pitkoksilla piti kuitenkin olla varovainen, ettei askel lähtenyt lipsumaan.


Tämäkin retkikohde oli tutustumisen arvoinen. Mukavaa, kun omasta kotikaupungistakin löytyy vielä  uusia reittejä ja ennen näkemättömiä metsiä. .

tiistai 1. lokakuuta 2019

Työhuone vaihtoon


Pääkirjastolla on menossa suuri mullistus, kun lasten- ja nuortenosasto sekä musiikkiosasto vaihtavat paikkaa. Samassa remonttihässäkässä katosi myös Sylvin työhuone eli entinen EU-tiedotuksen tila, joka ehti olla lukukoiran tyyssijana miltei kuusi vuotta. Tuona aikana ehdittiin pitää noin sata lukuvastaanottoa ja lukijoita kävi lähemmäs viisisataa - aikamoinen määrä kirjoja tuli siis huoneessa luettua.

Kunhan remontti etenee, Sylville on luvassa uusi työhuone, mutta toistaiseksi oleillaan väistötiloissa eli henkilökunnan työhuoneessa. Työtila on edelleen katutasossa, ulko-ovi suht lähellä eikä osastojen läpi tarvitse kulkea, joten ei hassumpi paikka. Lukijatkin löysivät sujuvasti uuteen paikkaan.

Sylvi ei muutosta juurikaan noteerannut, vaikka aiemmin työhuone on ollut paikka, jossa ollaan rennosti ja odotellaan työvuoron alkamista. Lastenosaston perintönojatuoli todettiin mukavaksi ja lukeminen sujui uudessa paikassa samaan malliin kuin entisessä työhuoneessakin. Pääasia on, että remontinkin ajaksi löytyi lukukoiralle sija kirjastosta, eikä lukuvastaanotoissa tarvitse pitää taukoa. Nähtäväksi jää, miten pitkälle ensi vuoteen menee, että Sylvi pääsee uuteen, remontoituun työhuoneeseen.