lauantai 15. helmikuuta 2020

Kun aika pysähtyi

Aika on pysähtynyt, ja tämä viikko on kestänyt ainakin kuukauden.

Viikko sitten tiistaina matkattiin Tyynen kanssa Etelä-Suomeen, keskiviikoksi oli varattu aika sappirakon poistoon. Tyynellä oli huomattu ensimmäiset sappirakon muutokset jo neljä vuotta sitten, mutta lääkityksellä ja vähärasvaisella dieetillä oireet olivat pysyneet poissa ihan viime kuukausiin asti. Viimeisimmässä kontrollissa todettiin, että lääkitys ei oikein enää pure ja paras vaihtoehto olisi sappirakon poisto, mikä tosin ei ole ihan riskitön operaatio. Pahin vaihtoehto olisi se, että sappirakko repeäisi jossain vaiheessa omia aikojaan...

Keskiviikkoaamuna Tyyne vietiin eläinlääkäriasemalle luottolääkärimme hoiviin ja operaatio oli puoleltapäivin. Leikkaus sujui hyvin ja illaksi Tyyne pääsikin jo pois, opioideista hiukan tokkuraisena, mutta muuten ok. Näytti siltä, että toipuminen alkoi ihan hyvin ajoittaista ruokahaluttomuutta lukuunottamatta, ja perjantaina Tyyne jo kuljeskeli pihallakin haistelemassa sulaa maata.

Lauantaiaamuna kuitenkin Tyynen kunto yhtäkkiä romahti, ja veimme sen päivystykseen, missä se vietiin suoraan teho-osastolle. CT-kuvat kertoivat, että Tyynen keuhkot olivat todella huonossa kunnossa, eikä se oikein jaksanut hengittää edes lisähapen avulla. Vanhan koiran elimistö ei ollut  kestänyt leikkausta, osasyynä varmaankin Cushingin tauti, joka Tyynellä oli myös ollut pari vuotta.

Tyyne oli saanut parasta mahdollista hoitoa, mutta nyt se ei valitettavasti enää auttanut. Oli tullut aika tehdä parhaalle ystävälle viimeinen palvelus, niin raskasta kuin se onkin. Eläinlääkärin avustamana Tyyne nukahti sylissäni rauhallisesti ikiuneen.

Kiitos kaikesta Tyyne, pieni suuri mäyräkoira ja hyvää matkaa sinne jonnekin!




4 kommenttia:

  1. Surullisia uutisia. Tyynellä oli onnellinen elämä, ja me toivotaan Tyynen perheelle lohtua ja voimia. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyynellä oli onnellinen ja omanlaisensa elämä. Vaikka jokainen koira on rakas, oli Tyyne sydämellisyydessään ihan omaa luokkaansa ja jätti suuren tyhjyyden laumaan.

      Poista
  2. Todella surullista. :( On niin raskasta luopua rakkaasta ystävästä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raskasta on ja surua riittää pitkään. Mutta onneksi laumaan jäi vielä kaksi koiraa ja elämä jatkuu, vaikkei koskaan enää samanlaisena.

      Poista