tiistai 1. syyskuuta 2015

Selkoa selkokirjoista

Viimeviikkoisen palvelukotivierailun innostamina päätimme tutustua selkokirjoihin hiukan paremmin. Ja mikäs sopisikaan paremmin lukukoiralle luettavaksi kuin Miina ja Manu kirjastossa.


Selkokirjat on muokattu helposti luettaviksi ja ymmärrettäviksi. Ne on tarkoitettu henkilöille, joiden on vaikea lukea yleiskielellä kirjoitettuja kirjoja, esim. lukemaan opetteleville, maahanmuuttajille, uutta kieltä opiskeleville, kehitysvammaisille tai lukihäiriöisille. Selkokirjoissa käytetään lyhyitä, yksinkertaisia lauseita sekä mahdollisimman tavallisia sanoja.

Jos haluaa tutustua selkokirjoihin, kannattaa suunnata kirjastoon. Esim. Kuopion kaupunginkirjastossa on lainattavissa nämä selkokirjat. Miina ja Manu -kirja taipuu selkokielelle siinä missä Leena Lehtolaisen dekkarikin. Myös tietokirjoja on julkaistu selkokielellä.

Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogissa on elokuussa esitetty selkokirjahaaste. Mukaan ehtii vielä!

4 kommenttia:

  1. Kiitos Lukukoiralle haasteen levittämisestä!

    VastaaPoista
  2. Voi sniis. Ei olla lastenkirjoja luettu ääneen varmaan 12 vuoteen. me luimme vielä pitkään ääneen tytölle. Ala-asteella luimme hänelle Timo Parvelan Ella-kirjoja ja nauroimme me aikuiset itsekin ääneen. Niistä kirjoista tuli niin hyvälle tuulelle. Nyt en saa päähäni olemmeko lukeneet tyttärelle Miina ja Manu kirjoja. Kaikkea ei voi muistaa:) Terkut Ossilasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä lastenkirjoja kannattaa lukea. Ja Ella-kirjat ovat hauskoja, etenkin ääneen luettuina. Mukavia lukuhetkiä Ossilaan!

      Poista