Ihan joka viikko ei ahkerallakaan lukukoiralla ole töitä, vaikka jos Sylvi saisi päättää, se olisi töissä monta kertaa viikossa. Mutta tänään Sylvin ei tarvinnut pettyä: aamukahvin jälkeen lähdettiin kävelemään kohti kirjastoa.
Kaikki lukuajat oli varattu, ja lukukoira sai kuunnella monenlaisia tarinoita Aku Ankasta Pekka Töpöhäntään. Ihan uusi kirjallinen tuttavuus oli terrieri Täplä; koiranpentu vaikutti niin mukavalta, että pitänee lainata Täplä-kirjat kotiin luettaviksi ja vinkata niitä muillekin lukijoille.
Lukukoiran työpäivän kruunasi Leo-pojan mukanaan tuoma kirje - lukuhetkeä Sylvin kanssa on totisesti odotettu!
Olet kyllä niin hyvä tuossa, Sylvi. Täällä ihmetellään aina, miten osaat rauhoittua lukijan viereen etkä vaeltele ympäriinsä ja pyydä minuutin päästä emäntää tuijottaen kotiin. Niin minä tekisin. Terkuin, Arttu.
VastaaPoistaKuunteleminen on mukavaa! Ja kyllähän tätä hommaa muinoin harjoiteltiin ihan kunnolla ennen kuin päästiin tosi toimiin.
PoistaEipä ole joka koiralla noin hienoa kirjettä! Sinulla on suuri kannattajajoukko, eikä ihme. Teet lukukoiratyösi suurella sydämellä.
VastaaPoistaLukukoiran työ on ihan parasta!
PoistaVau! Ihan oikea kirje! Todella upea piirustus myöskin! :)
VastaaPoistaKirjeitä kirjoitetaan nykyaikana niin harvoin, että niitä todellakin arvostaa. Ja etenkin lukijoilta saatuja kirjeitä.
PoistaKyä ootkin saanu hianon piirrustuksen!
VastaaPoista