Sylvin ja Hilman kakkosomistaja kysäisi viime perjantaina, haluaisimmeko lähteä sunnuntaina patikoimaan Kolille. Pieni hetki aikataulu- ja logistiikkamietintää ja päätettiin käydä samalla reissulla myös Tiilikkajärven kansallispuistossa. Lauantaina Sylvin työpäivän jälkeen siis pakattiin kahdeksan koiran lauma autoon ja lähdettiin kohti Tiilikkaa.
Vaikka Tiilikan parkkipaikalla oli autoja aika tavalla, saimme kulkea Uiton kierron ilman vastaantulijoita. Venäjänhiekalla oli telttailijoita, mutta asettauduimme kahvitauolle toiseen päähän rantaa. Ehkä laumamme ei kohtuuttomasti häirinnyt muita...
Tiilikan reitti on moneen kertaan kuljettu, mutta aina yhtä hieno. Nyt oli jo hiukan ruskan sävyjä maassa, pitänee palata vielä myöhemmin syksyllä uudestaan.
Illaksi ajelimme mökille ja aamulla jatkettiin Kolille. Jos Tiilikassa saatiin kulkea ihan rauhassa, oli Kolilla porukkaa sitäkin enemmän. Päätettiin siis kiertää Mäkrän kierto niin, että vasta ihan lopuksi olisimme niillä kuuluisimmilla ja ruuhkaisimmilla näköalapaikoilla: Ukko-Kolilla ja Paha-Kolilla.
Siinä missä lauantaina kuljettiin lähes tasamaalla, sunnuntaina päästiin kiipeämään vähän korkeammalle. Ja kapuaminen kannatti: näköalat Kolin huipulta ovat ihan omaa luokkaansa. Keli oli lähes täydellinen retkeilyyn ja selkeässä säässä maisemaa riitti ties kuinka kauas horisonttiin.
Ex tempore -retkiviikonloppu onnistui kokonaisuudessaan oikein hyvin. Toivottavasti tällä porukalla päästään reissuun uudestaan viimeistään ensi kesänä.
Upean jylhiä maisemia ja kivat retkikaverit. Eli oikein laatureissu!
VastaaPoistaHipun ja Mytön emäntä
Hienot oli maisemat näilläkin reissuilla ja reissuseurakin ihan priimaa.
PoistaTeil oli, taas kerran, mainio retki. Sää suasi, upeet maisemat ja parasta seuraa. Joo.
VastaaPoistaJoo, tepä sen sanoitte lyhyesti ja ytimekkäästi :).
Poista