tiistai 20. tammikuuta 2015

Lukukoira ja sudenpentulauma Karhut


Maanantai-iltana Sylvillä oli vähän erilainen lukukeikka: se kutsuttiin partiolippukunta Puijon Pakertajien Karhujen vieraaksi. Ahkerat sudenpennut olivat jo etukäteen tutustuneet lukukoiraan netissä, joten heti oltiin ihan kuin vanhoja tuttuja. Voi sitä rapsutusten määrää: onnellinen koira ei tiennyt miten päin olisi lauman keskellä pitänyt olla, että kaikkien kädet olisivat yhtä aikaa ylettäneet silittämään. Ja rapsuttajille jaeltiin vähintään yhtä paljon nuolaisuja :) 


Alunperin vierailun tarkoituksena oli kertoa sudenpennuille paitsi lukuhommista myös koiranhoidosta, mutta lukeminen vei voiton. Ei yhtään huono homma, ainakaan lukukoiran mielestä!





Melkein kaikki ehtivät lukea Sylville ainakin vähän ja lopuille luvattiin uusi tapaaminen lukukoiran kanssa. Ja kun kerran partiossa oltiin, illan viimeinen lukija luki tarinaa partiolaisten suojeluspyhimyksestä Pyhästä Yrjöstä:


Sudenpentulauman yksimielisellä päätöksellä Sylvistä tehtiin Karhujen kunniajäsen -  mikä kunnia lukukoiralle! Punainen lukuhuivi vaihtui juhlallisesti siniseen partiohuiviin ja sitten vielä poseerattiin uusi huivi kaulassa partiojohtaja Helenan sylissä:



Mukavan lukutuokion päätteeksi Sylvi sai vielä lahjojakin, niillä kelpasi illalla herkutella.
Kiitokset kaikille Karhuille ja näkemisiin!







13 kommenttia:

  1. Monitoimimäyräkoira <3

    VastaaPoista
  2. Onnea kunniajäsenyydestä Sylvi. Tosi hienon huivinkin sait!

    VastaaPoista
  3. Minua kiinnostaa, mikä on se "taikakeino", jolla Sylvi pysyy paikoillaan koko lukutuokion ajan? Sylvillä pitää olla erityisen hyvät hermot. En tiedä lainkaan, mikä on se konsti, jolla lukukoira koulutetaan olemaan paikoillaan koko lukuhetken ajan. Ehkä tuolla blogissa on siitä kirjoitus. Tarvii tutkia ja lukea alusta asti. Terveiset Ossilasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No minähän kävin tutustumassa teidän alkuaikoihin, mutta ihan kaikkia juttuja en vielä kerennyt lukea. Library dogs.com sivustolla on muuten virhe, kun siinä sanotaan, että mäyräkoiria on kahta kokoa. Mäyräkoiriahan on kolmea kokoa: kaniini, kääpiö ja hmm, sanotaankohan sitä sitten normaalikokoiseksi tätä "isointa" versiota:), jota Ossi edustaa. Terveiset Ossilasta.

      Poista
    2. Hmm, mutta tämähän voisi olla seuraavan postauksen aihe: miten lukukoira oppii kuuntelemaan...Kiitos vinkistä ja terveisiä Ossilaan!

      Poista
  4. Iha oekee partijolaenen :) Niin sitä pittää. Kunnijaks oot meelle määräkoerille kyllä. Onkoon kuinka moni meestä piässy partijolaeseks! Empä usko että kukkaa muu.
    Kyllä oot ihana <3

    VastaaPoista
  5. Onnea kunniajäsenyydestä, se on hieno juttu! Todella rauhallisesti jaksat kyllä keskittyä kuuntelemiseen, kuvien perusteella ainakin. Siellä, missä me käymme lukukoirailemassa, ei ole mitään sohvia, nojatuolia tms. Olen ajatellut, että pitäisi olla. Typy nimittäin nauttisi olla sohvalla kuuntelemassa, kun siinä saisi varmasti rauhoittavia rapsutuksia samalla.

    Työn iloa toivottaa kollegasi ja sen emäntä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Typy! Nojatuoli ja/tai sohva kyllä merkittävästi parantavat lukuhetken viihtyisyyttä. Kirjaston lukuhuoneen nojatuoli on ihan vain kierrätyskamaa, lakanakankaalla verhottu. Löytyisikö teillekin jostain sellainen?

      Poista
  6. Onnellinen koira, onnellisten lasten keskellä <3 Hieno juttu päästä partiolaiseksi, Sylvi =D

    VastaaPoista