lauantai 5. maaliskuuta 2016

Toimintaa torstaista lauantaihin

Tämä viikko on taas mennyt vauhdikkaasti ja työn touhussa.

Torstaina piipahdettiin Sylvin ja kirjastolaisten kanssa ANTI Festivalin ANTIn olohuoneessa kertomassa kirjastopalveluista. Lukukoiraa ihasteltiin ja rapsutuksia riitti - ja iltapäivän kohokohta oli, kun paikalle tupsahti vanha tuttu: tyttö, joka oli käynyt Sylvin lukuvastaanotolla. Jälleennäkemisen ilo oli molemminpuolista, ja Sylvi parkkeerasi itsensä aika pitkäksi ajaksi tuon silittelijän syliin...

Lukukoiran hommat jatkuivat eilen, kun teimme Sylvin kanssa työkeikan Karttulan lähikirjastoon. Paikallinen opettaja oli ottanut yhteyttä joitakin viikkoja sitten ja kysynyt, voisimmeko järjestää lukuvastaanoton Karttulaan, jotta eka- ja tokaluokkalaiset pääsisivät tapaamaan Sylviä. Totta kai!

Lukupaikaksi rauhoitettiin kirjaston lukusalin nurkkaus, jonne lukijat sitten tulivat pareittain. Pariluku sujui oikein hyvin: Sylvi siirtyi aina lukijan viereen, eikä edes ihmetellyt uutta systeemiä. Enemmän hämmästystä herätti se, kun päivän viimeinen lukija tulikin yksin: Sylvi varmisti moneen kertaan, eikö toiseen tuoliin tulekaan ketään.



Päivän aikana kävi yhteensä 18 lukijaa; ihan kaikki eka- ja tokaluokkalaiset eivät ehtineet lukea, mutta keväällä on luvassa uusi lukusessio. Kaikki halukkaat pääsivät kuitenkin tapaamaan ja silittelemään Sylviä. Hyvin sujui tällainen pidempikin työrupeama: lukuhetket kestivät kymmenen minuuttia ja luokkien välissä pidettiin pidempi tauko, että lukukoirakin ehti rentoutua ja pistäytyä ulkona.

 
Lukusuosikkeja olivat tällä kertaa ekaluokkalaisilla Etsiväkoira-sarjan Munavarkaita-kirja ja tokaluokkalaisilla Makkara koulussa (tietenkin...). Kiitokset karttulalaisille ja tapaamisiin keväällä!


Tänään oli lukukoiran vapaapäivä, mutta lepäilemään ei ehditty. Iltapäivällä käytiin tokokokeissa ja saatiin virallinen todistus siitä, että Sylvi osaa totella (tarkennuksella: jos vain haluaa...). Parista liikkeestä ei saatu pisteitä, mutta kokonaisuus riitti kolmostulokseen ja sehän oli oikein hyvä saavutus ensimmäisissä kisoissa, ainakin mäyräkoiralle. Kisaaja itse oli iloinen ja reipas - ja piti tuomarista ja liikkeenohjaajasta niin paljon, että kävi muutamaan kertaan näiden luona ylimääräisellä tervehdyskierroksellakin. Tokokokeissa on siis kivaa, ainakin Sylvin mielestä. Ja ehdittiinpä kisailun lomassa sopia alustavasti yhdetä lukukoirakeikastakin.

Mutta huomenna huilataan - ja ensi viikolla taas uudet puuhat.


8 kommenttia:

  1. Sylvi, sä oot huimaavan ahkera ja puuhakas tyttö. Huilihan kuitenkin tarpeekis, että jaksat. Muiskusii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos poitsut, kyllä täällä välillä huilitaankin :)

      Poista
  2. Hyväksytty Toko-tulos mäyräkoiralle ekalla yrityksellä on juhlimisen arvoinen juttu. Me täällä Jirin kanssa taputamme karvaisia tassujamme ja heilutamme häntiämme. Äippä komppaa, tosin ilman karvoja ja häntää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aatu & Jiri! Olihan se mielenkiintoista olla mäyräkoirana samassa kehässä belgianpaimenkoirien, rotweilerien sun muiden palvelushenkisten kanssa, mutta selvittiin kunnialla :)

      Poista
  3. Párek ja Palvelijatar6. maaliskuuta 2016 klo 10.42

    Onneksi olkoon hienosta Toko-saavutuksesta! Kyllä sinä Sylvi vietät todella aktiivista ja vauhdikasta elämää. Harvalla seurakoiralla on noin paljon ohjelmaa ja uusia tapaamisia. Me ihaillaan sinua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Aktiivinen ja vauhdikas elämä on parasta, vaikkakaan muut tässä laumassa eivät ole ihan samaa mieltä.

      Poista
  4. Oletpa tehnyt hyvän työn, kun olet kuunnellut yhtenä päivänä noin monen lapsen lukemista! Ja voisimme kuvitella, että ainakin 18 tarinaa, jos ei enemmänkin, on myös kerrottu kodeissa lukukoiran tapaamisesta!
    Onnea toko-menestyksestä! Mäyräkoira osaa kyllä mitä vain, jos haluaa. ;)

    VastaaPoista
  5. Juu, varmaan lukukoiratapaamisista on monessa kodissa kerrottu. Ja opettaja otti myös kuvia, toivottavasti visiitti ei siis ihan heti unohdu :)

    VastaaPoista