Lukumaratonia jälleen

Ensimmäinen lukumaratonimme oli niin mukava kokemus, että päätimme Sylvin kanssa osallistua toiseenkin. Ja kun silmään sattui sopivasti myös Halloween-lukuhaaste, päätettiin yhdistää nämä kaksi asiaa.

Aloitimme maratontaipaleen  lauantai-iltana kevyesti verrytellen eli helppolukuisilla kirjoilla. Ensimmäisenä kirjana oli itseoikeutetusti Makkara kummitustalossa, joka on yksi Sylvin lukuvastaanottojen kestosuosikeista. Miksiköhän...? Maailmassa on kaikenlaisia koiria, mutta vain yksi koira on hyvin, hyvin pitkä ja hyvin, hyvin matala ja yhtä pyöreä kuin makkara.

Makkara-kirjalla päästiin jo hyvin kummitusjuttujen makuun ja jatkoa seurasi: Yökoulu ja kadonnut opettaja (zombeja ja vampyyreita), Kummitusperhe Kammoset koulutiellä (kummittelua ja luusoppaa), Viola ja kauhun hetket (aaveita ja kummitustaloja) sekä Kauheaa keppostelua (halloweenhirviöitä ja noitia).

Lukumaratonin paras ja nostalgisin kirja oli Angela Sommer-Bodenburgin Pikku vampyyri. Koukutumme välittömästi Antonin ja Rydiger-vampyyrin yhteisiin seikkailuihin ja voi olla, että joudumme lukemaan jatko-osatkin. Ainakin sen kakkososan, joka on tuossa samassa niteessä.

Viimeisenä luimme Ada Gootti -sarjan ensimmäisen osan: Ada Gootti ja hiiren haamu. Keskittymiskyky alkoi ehkä jo hieman herpaantua: tarina oli ihan ok, mutta ei sen enempää. Kirjassa oli runsaasti viitteitä kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaan, mikä lisäsi mielenkiintoa, mutta juoni ei ainakaan tällä kertaa vienyt mukanaan. Plussaa tuli kuvituksesta (kirjailijan itsensä tekemä) sekä Jaana Kapari-Jatan suomennoksesta.

Lukumaratonin saldo siis siis seitsemän kirjaa, joista viisi helppolukuisia. Mukavasti päästiin kummitusten ja aaveiden makuun, tämän enempää ei tarvitse halloweenhumua ollakaan.

Ja voi olla, että osallistutaan vielä syksyn kolmannellekin maratonille, näihin jää helposti koukkuun...

Osallistuttiin lukumaratoniin

Perjantaina huomattiin, että tänä viikonloppuna on Hogwarts Library - ja Carry on Reading -blogien emännöimä lukumaraton. Ja pitihän sitä heti kokeilla, lukukoiran kanssa totta kai.

Lukumaratonin ideana on lukea 24:n tunnin aikana niin paljon kuin haluaa tai jaksaa. Toki saa nukkua, syödä ja pitää taukoja, mutta se kaikki lasketaan tuohon tuntimäärään.

Luettavien pinoon valittiin omasta kirjahyllystä lastenkirjaklassikkoja. Aloitimme lukumaratonin Sylvin kanssa lauantai-iltana klo 21, ja ensimmäisenä kirjana sai kunnian olla Jukka Parkkisen Korppi ja kumppanit. Kirja saatiin illalla loppuun, mutta seuraavaa ei jaksettu heti perään aloittaa.

Sunnuntaiaamuna jatkettiin luku-urakkaa vompeleiden seurassa. Wimbledonin puiston alla asuvista otuksista kertova kirja olikin mitä mainiointa luettavaa. Hm-hm, tsk, tsk, tsk kuten vompeleilla on tapana sanoa, pitänee varmaan lukea myös muut osat uudelleen, nekin  löytyvät omasta hyllystä.

Lukemisessa pidettiin välillä taukoja ja käytiin koko lauman kanssa metsässä lenkillä. Oli niin hieno ilma, ettei voinut viettää koko päivää sisällä nenä kirjassa, vaikka olikin lukumaraton käynnissä. Iltapäivällä todettiin, että laiturillakin tarkenee, ja siirryttiin lukemaan kolmatta kirjaa auringonpaisteeseen. Fedja-sedän, kissan ja koiran seurassa aika kului ihan huomaamatta.

Lukumaratonin viimeisenä kirjana oli aikoinaan lähes hajalle luettu Elaine Horsemanin Kuplii kuplii. Se ehdittiin hyvin lukea loppuun ennen klo 21:tä, mutta viidettä kirjaa ei enää aloitettu. Lukumaratonimme saldo oli siis neljä kirjaa, yhteensä 635 sivua.

Näin sekä lukija että lukukoira selvittivät ensimmäisen lukumaratoninsa kunniakkaasti keskeyttämättä.  Lukuseuralainen sai toki välillä myös torkahtaa lukijan sylissä, nythän ei oltu töissä. Lastenkirjaklassikot olivat aloittelijalle hyvä valinta: lukeminen ei missään vaiheessa käynyt raskaaksi ja kirjaakin sai vaihtaa riittävän monta kertaa. Lukumaraton tyhjensi pään tehokkasti kaikesta muusta, sopii siis hyvin vaikkapa työstressin poistajaksi viikonloppuun. Ja kerrankin ehti keskittyä lukemiseen. Suosittelemme muillekin!