keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Oma lauma - paras lauma

Nyt lienee sopiva hetki esitellä tämän blogin sivuhenkilöt eli Sylvin lauman muut nelijalkaiset.

Lauman vanhin, viisain, paksuin ja mukavuudenhaluisin on karkeakarvainen kääpiömäyräkoira Tyyne. Seitsemänvuotias Tyyne on ihan pienestä pennusta lähtien käyttäytynyt sangen aikuismaisesti ja tyynesti, niinpä nimeä mietittäessä ei vaihtoehtoja ollut. Tyyne on myös hyvin sydämellinen ja pitää kaikista: ihmisistä, koirista, kissoista, kilpikonnista. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: paras kaveri Karhu.


Hilma on viisivuotias minikokoinen kaniinimäyräkoira, tosin se itse kuvittelee olevansa vähintään dobermann. Hilma kaivautuu mielellään peittojen alle niin, ettei sitä voi huomata lainkaan - ja moni kyläilemässä ollut koira on kokenut elämänsä järkytyksen, kun olohuoneen sohvaa ei vartioikaan mäyräkoira vaan Muriseva Peitto.

Hilma on häikäilemätön oman edun tavoittelija (minäminäMINÄ) ja sen erikoisosaamista on mummojen hurmaaminen. Naapuruston mummot ovat aivan lääpällään Hilmaan, joka puolestaan ei meinaa pysyä nahoissaan naapureita nähdessään. Mummojen lisäksi Hilma osaa hurmata myös TOKOkouluttajat ja -tuomarit, niinpä söpöyspisteitä on tullut kerättyä muutamassa tottelevaisuuskokeessa :)


Kesäisin laumaan kuuluu muutaman viikon ajan myös Bronxin synkkä kaunotar Marlena. Kissa suhtautuu koiriin kylmänviileästi, koirat puolestaan ymmärtävät pysyä kissantassun ulottumattomissa, joten yhteiselo on sujunut ihan mallikkaasti.


Oman lauman lisäksi Sylvillä on myös muutama varalauma, joissa se oleilee suht säännöllisesti.
Kyläily on mukavaa, mutta siitä huolimatta:

"Oma lauma on paras lauma", toteavat Sylvi, Tyyne ja Hilma.





8 kommenttia: