Kalevalan maita asutti muinoin villi ja vapaa koirien heimo, pimeässä Pohjolassa taas eli häijy susien kansa. Koirien ja susien maiden välissä asui pieni mutta sitäkin sitkeämpi kissojen heimo.
Koirien Kalevala on onnistunut versio alkuperäisestä Kalevalasta. Koira- ja susihahmot sopivat yllättävän hyvin Kalevalaan ja Pohjolaan. Seikkailut noudattavat pitkälti alkuteoksen juonta, mutta koiramaisuus ja huumori tekevät Koirien Kalevalasta omanlaisensa tarinan.
Eepos kertoo, miksi kissat ja koirat eivät tule toimeen keskenään. Samoin koirien nykyinen elämäntapa saa selityksen:"Tuokoon tämä panta meille koirille helpon elämän, lausui vaka vanha Väinämöinen. Tuokoon se kuppeihimme mehuisan luun ja allemme pehmoisen patjan. Päästäköön se meidät vilusta ja raskaan raatamisen vaivasta, niin että saisimme rauhassa rapsutella kylläisiä kylkiämme..."
Koirien Kalevala -ooppera on tulossa keväällä Kuopion kaupunginteatterin ohjelmistoon. Vaikka kyseessä on nimen omaan koirien kansalliseepos, koirille ei ole luvassa omaa näytöstä. Niinpä Sylvin on tyytyminen kirjaversioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti