keskiviikko 14. elokuuta 2019

Tokoa pitkästä aikaa


Kuinka ollakaan palasimme taas tokoharrastuksen pariin. Tällä kertaa Sylvi on treeniryhmän seniori, muut ryhmäläiset ovat pentuja ja nuoria koiria, mutta se ei meitä haittaa, päinvastoin. Ainakin ensimmäisen treenikerran perusteella voi olettaa, että luvassa on oppimisen ja onnistumisen iloa, naurua ja välillä villiäkin menoa. Tokon ei tarvitse olla vakava ja totinen laji.

Sylvi oli kovin innoissaan, kun pääsi taas pitkästä aikaa hallille.  Vihdoinkin alkoi tapahtua tylsähkön kesän jälkeen! Tokoliikkeiden tarkkuus ei ollut ihan priimaa, mutta intoa oli sitäkin enemmän. Ja kummasti vain asiat palautuivat sekä koiran että ohjaajan mieleen ja motivaatiota riitti uusienkin juttujen opetteluun.

Koska kurssilaiset ovat hyvin eritasoisia, jokainen miettii kurssin aluksi oman tavoitteensa ja siihen sopivan projektin.  Sylvin kanssa emme (edelleenkään) tähtää kisoihin, vaan treenaamme siksi, että se on kivaa ja koira kaipaa tekemistä. Samalla mietitään, miten opittuja tai uusia taitoja voisi hyödyntää lukukoiran työssä. Projektiksi on siis alustavasti päätetty noutaminen ja kaukokäskyt, jotka molemmat sopivat hyvin lukukoiran repertuaariin. Jos lukijan on hankala päättää, mitä haluaisi lukea tai jos lukeminen ei jostain muusta syystä oikein lähde käyntiin, lukukoira voi valita ja hakea lukijalle omasta mielestään sopivan kirjan. Sylvin suosittelemaan kirjaan taatusti tartutaan!



1 kommentti:

  1. Aivan varmasti Sylvin valitsema kirja on aina paras! Hyvä idea hyödyntää tokoilussa hankittuja taitoja lukukoirailuun. Sylvi onkin monilahjakkuus, eikä ihme, kun saa upeita virikkeitä kaiken aikaa.

    VastaaPoista