Hilman piti oleilla kakkosomistajansa luona alunperin vajaa kuukausi, mutta aikatauluihin tuli muutama muutos ja reissu venyi lähes kahdeksi kuukaudeksi. Eli vasta eilen työreissun päätteeksi haettiin Hilma ja matkattiin yhdessä junalla kotiin.
Muut koirat eivät Hilman poissaoloa mitenkään erityisesti noteeranneet ja Hilman paluuseenkin suhtauduttiin ihan kuin se olisi ollut vain parin tunnin reissulla jossakin. Eikä tainnut Hilmakaan sen kummemmin ihmetellä reissunsa pituutta tai ikävöidä kotiin. Suursnautseri-kääpiösnautseri-kääpiömäyräkoiralaumassa on oma paikkansa myös kaniinimäyräkoiralle ja sinne se sujahtaa ihan huomaamatta.
Nyt on tämän syksyn työreissut jo suurimmaksi osaksi takanapäin, eikä laumaa tarvitse ihan heti hajasijoittaa. Marraskuu pysytään kotinurkilla, toivottavasti.
Tuollainen sijoittaminen sopiviin laumoihin on ihan parasta, jos elämässä tulee liikaa haasteita ja kiireitä. Ehkä kivassa laumassa ei ehdi tulla ikävä sitä ominta laumaa.
VastaaPoistaUskomattomia kyllä nuo koirien kohtaamiset pitkänkin ajan kuluttua. Meilläkin oli reilun vuoden tauko koirakaveriin, ja olin ihan varma, että Arttu pistää ranttaliksi. Eipä nuo reagoineet sen kummemmin, samat tervehdykset tosiaan kuin parin tunnin eron jälkeen :)
Hyvät hoitopaikat ovat kullanarvoisia! Mutta parasta tietenkin, kun lauma on taas kokonaan kotona.
PoistaKoirilla taitaa olla eri ajanlasku kuin ihmisillä. Muistavat kyllä asioita erittäin hyvin, mutta aika on tuntematon käsite. Joskus toivoisi sen olevan ihmisilläkin samanlainen kuin koirilla. Eri olisi kiireitä mihinkään ;)
VastaaPoistaJuu, aika on aika ihmeellinen asia!
Poista