Luminen mökkiviikonloppu

Lauantaiaamuna lähdettiin mökkinaapurin kyydissä maalle viikonlopun viettoon. Toinen naapuri oli ystävällisesti aurannut oman pikkutiemme, mutta pihassa saatiin kahlata umpihangessa. Mäyräkoirat upposivat hankeen ihan reippaasti, mutta onneksi kevyessä pakkaslumessa pääsi kuitenkin etenemään. 

Kun päästiin sisälle asti, laitettiin tulet puuhellaan ja kahvit tulelle ja odoteltiin, että mökki alkaa lämmetä. Ja kun sisällä alkoi olla mukavan lämmintä, kaivettiin lumikengät esiin ja lähdettiin ulkoilemaan.  Pihalla lunta oli polveen asti, jäällä hiukan vähemmän, mutta lumikengillä pääsi hyvin eteenpäin. Saima aurasi polkua mäyräkoiraletkalle ja perässä kulkijat pääsivät hiukan helpommalla. Ja Suur-Saiman avaamalle  polulle mahtui hyvin!

Iltaa vietettiin lautapelien ja kirjojen parissa. Löydettiin pitkästä aikaa vanha amerikkalainen taidehuutokauppapeli, joka koukutti niin neli- kuin kaksijalkaisetkin pelaajat. Lukukoiraa kiinnosti myös yllättävästi myös taideaarteet. 

Sunnuntaina tehtiin vähän pitempi reissu jäällä. Vaikka pakkasta oli useampi aste, lumi tarttui koiriin yllättävän napakasti, ja kun takaisin sisälle päästiin, piti mäyräkoiria hiukan sulatella. Mutta ei ylimääräinen lumikerros näyttänyt kulkemista haittaavan, reippaasti mentiin järven rantoja pitkin. Kauemmas järven selälle ei vielä uskaltauduttu, vaikka jäätä näyttikin olevan jo ihan reilusti. Mutta ehkä seuraavalla mökkireissulla päästään jo hiihtämään saarten kupeeseen. Mäyräkoirat arvostaisivat hankikantoa, mutta toisaalta upottavat kinokset hillitsevät tehokkaasti jänisten perään lähtemistä. Sitä puolestaan arvostaa ihminen.

Alustavasti on suunniteltu pientä talvilomaa mökillä maaliskuussa, mutta toivottavasti sitä ennen ehditään vielä viikonloppureissullekin. Kyllä mökkielämä aina kotiolot voittaa, sitä mieltä laumamme on aina ollut.