Perjantaina harrastettiin Sylvin kanssa hiukan maakuntamatkailua. Keiteleellä järjestettiin koko päivän kestävä Valojen ilta -tapahtuma ja paikalle pyydettiin vierailevaksi tähdeksi myös Sylvi.
Alunperin suunnitelmana oli, että pienimmät alakoululaiset saisivat lukea Sylville, mutta yllättäin kävikin niin, että koko koulu halusi tulla tapaamaan lukukoiraa. Unohdettiin siis lukeminen ja sen sijaan tavattiin kirjaston Taidegalleriassa peräjälkeen kaikki luokat ja kerrottiin kaikenlaista Sylvistä ja lukukoiran työstä.
Varsinkin pienimmät koululaiset olivat innokkaita kyselijöitä: montako sisarusta Sylvillä on (kolme), mitä kaikkea Sylvi harrastaa (mm. lenkkeilyä, retkeilyä ja mökkeilyä), osaako Sylvi puhua (ei ainakaan vielä...), minkälaisista kirjoista Sylvi tykkää (ihan kaikenlaisista, pääasia että luetaan!), haukuuko Sylvi (vapaa-ajalla joo mutta töissä ei), tekeekö Sylvi tuhmuuksia (eipä oikeastaan...), milloin on Sylvin syntymäpäivä ja saako se synttärikakkua (toukokuussa; kakkua ei ole tähän mennessä ollut, mutta nyt saatiin vinkkejä siitä, millainen kakku olisi hyvä). Tärkein kysymys taisi kuitenkin jokaisessa luokassa olla: saako sitä silittää?
Oppilaita puolestaan pyydettiin arvaamaan, montako kirjaa Sylville on luettu. Veikkauksia tuli muutamasta kymmenestä useampaan tuhanteen. Ihan tarkkaa kirjamäärää ei olla laskettu, mutta lukukertojen perusteella voi kokonaismääräksi arvioida 400-500 kirjaa. Kyllä muuten lasten silmät laajenivat hämmästyksestä. Ei mikään turha koira heillä vieraana!
Tällä reissulla ei siis ehditty lukemaan, mutta alustavasti lupailtiin, että Sylvi voisi tehdä uuden vierailun keväällä. Silloin ainakin pienimmät koululaiset pääsisivät lukuhommiin. Ja taisi lukukoiran tapaaminen innostaa ainakin joitakuita kokeilemaan, millaista olisi lukea kotona ääneen omalle koiralle.
Kiitokset keiteleläisille mukavasta päivästä, toivottavasti nähdään uudestaan!
Olipa Sylvillä hieno päivä. Paljon juttuja ja rapsutuksia. Voisiko koiralla tuon parempaa päivää ollakaan? Ja ehdottomasti hyvä juttu on se, jos yksikin lapsi innostuu tämän myötä lukemaan. t. Eka
VastaaPoistaHieno päivä oli! Ja toivottavasti saatiin lukuintoakin hiukan tartutettua yleisöön.
PoistaSylvi tekee arvokasta valistustyötä. Ja Sylvin ansiosta meidänkin pojantytär lukee omalle koiralleen :) Terveiset Párekilta Sylville.
VastaaPoistaNo mutta hienoa! Terveisiä pikkulukijalle!
PoistaParastahan olisikin tuo, että kotona olevillekin koirille luettaisiin, kun viralliset lukukoirat eivät mitenkään joka paikkaan ehdi! :)
VastaaPoistaNiinpä. Ainakin Keiteleen suunnalla on kuulemma tällä hetkellä aika monta kotilukukoiraa :).
Poista