Mökkielämää ja kissanpäiviä

Perinteinen kissanhoitoviikkomme oli taas elokuun alussa.  Nyt kissanhoidossa oli astetta enemmän haastetta, kun piti selviytyä kissan lääkitsemisestä (hiukan erilaista kuin tabletin syöttäminen koiralle naudanpaistiviipaleen sisällä...) ja vielä siedättää kissaa ja Saimaa toisiinsa. 

Vaikka kissalle yritettiin taata myös koiratonta aikaa ja tilaa, järjestettiin valvottuja kohtaamisia Saiman kanssa useamman kerran päivässä. Muutaman kerran Saima lähestyi Marlenaa hiukan liian vauhdikkaasti ja sai vastaansa sähisevän kissan, mutta kokonaisuudessaan siedätys onnistui hyvin. Toivottavasti ne vielä ensi kesänä muistavat toisensa, eikä tutustuminen lähde ihan nollasta.

Ehkä Saimasta johtuen Marlena suhtautui tänä kesänä hiukan normaalia penseämmin hoitajaansa. Mutta ihan hyvissä väleissä erottiin, vaikka välillä kissa käänsi ihmiselle selkänsä ja ilmoitti, että olisi mieluiten ihan omassa rauhassaan. 

Mökkiviikollä paitsi seurusteltiin kissan kanssa, myös luettiin, lenkkeiltiin metsässä ja ihan vain oleiltiin. Saimalla oli välillä pihapiirissä omia projekteja, mutta onneksi sekin edelleen pysyy ihan omalla tontilla eikä lähde ominpäin naapurin metsiin. 

 

Sattuipa mökkiviikollemme myös muutama hellepäiväkin, jolloin oleiltiin vedessä ja veden äärellä ja nautittiin auringonpaisteesta. Kaikin puolin mukava lomaviikko siis. Ensi viikolla palataan töihin ja katsotaan, miten koronatilanne kehittyy: ollaanko etä- vai lähitöissä ja pääseekö Sylvikin vihdoin viimein pääsisi takaisin lukukoirahommiin...